VISK - § 1220 Miten keskustelun päättäminen jäsentyy

SISÄLLYS > RAKENNE > Vieruspari ja sekvenssi > Lopetukset ja hyvästelyt > § 1220 Miten keskustelun päättäminen jäsentyy

§ 1220 Miten keskustelun päättäminen jäsentyy

Tapaamisen tai keskustelun päättäminen edellyttää kielellistä rutiinia, vähimmillään molemminpuolista hyvästelysanaa, esim. interjektiota hei. Hyvästelyyn kuuluu usein pelkän hyvästelysanan lisäksi jotain muuta partikkeliainesta, kuten hei sitten ~ vaan, heido, näkemiin nyt sekä viittauksia mahdolliseen uuteen tapaamiseen: näkemiin, nähdään, kuulemiin, soitellaan. Samoin erilaiset toivottelut liittyvät hyvästelyrutiineihin. Morfosyntaktisesti toivotukset ovat joko partitiivimuotoisia substantiivilausekkeita (a) tai imperatiivilauseita (b).

(a)

Hyvää (päivän)jatkoa ~ työpäivää ~ viikonloppua ~ matkaa. | Hauskaa pääsiäistä ~ joulua ~ vappua. | Terveisiä tutuille. | Terveisiä teidän väelle ja kiitos sulle.

(b)

Voi hyvin. | Koeta pärjätä. | Vie terveisiä. | Pidä hauskaa.

Institutionaalisessa tilanteessa kuten lääkärin vastaanotolla lopetus tapahtuu pitkähkön vuorottelurituaalin avulla. Rituaalin aineksina on sekä partikkeleita että kiteytyneitä fraaseja.

(c)

Lääkäri:	Mut että kyllä se tärähdys kato voihan se tommosen pienen aivotärähdyksen jopa tehdä.
Potilas:	Joo.
Lääkäri:	Et tommonen ja ton alueen toi on herkkä alueena.
Potilas:	Okei.
Lääkäri:	Mm::,
Potilas:	Selvä.
Lääkäri:	Mut että kaikki kondik- mm Hyvä.
Potilas:	Joo.
Lääkäri:	Non ni.
Potilas:	Kiitos.
Lääkäri:	Juu hei. (P)

Puhelinkeskustelun saattaminen loppuun edellyttää vähimmillään kahta vierusparia, esim. – Selvä. – Kiitos. tai – Hei. – Hei. Useimmiten rituaali on tätä pitempi, jolloin siihen kuuluu rutiininomaisten partikkelivuorojen lisäksi erilaisia vakio- puheakteja kuten toivotuksia, kiitoksia, kehotuksia, ehdotuksia tai lupauksia. Vuorot muodostavat vieruspareja, jotka voivat keskenään olla jopa identtisiä. Lopetusrutiinijakson käynnistyttyä molemmat osapuolet osoittavat sen kussakin vaiheessa, etteivät ole jatkamassa puhetta vaan vetäytymässä keskustelusta (d, r. 5–9).

(d)

1	Kehotus	S:	Mut jos pääset aikasemmin ni lähde va	[an.
2		V:		[mt Joo.

3	Lupaus	S:	Mä yritän soittaa viel	[sulle.
4		V:		[mt Soitellaan joo.

Lopetuksen esivuoro

↑Okei

6		V:	↑Oke	[i,
7	Siirtymä	S:		[No n	[i,
8	Hyvästely	V:			[Mo	[i,
9		S:				[Moi, (p)

Yhteen vuoroon voi toisaalta sisältyä useampi puhetoiminto: puhuja voi samalla vuorolla sekä päättää puheenaiheen että ennakoida keskustelun lopetusta. Näin on esimerkin (e) rivillä 3, jonka muodostaa kolme toimintoa ja siis myös kolme eri lausumaa. Rutiininomaisesta toiminnasta kertoo sekin, että vuorot tulevat hyvin nopeassa tahdissa (merkkinä > <) ja osuvat osin päällekkäin (päällekkäisyyden alkua merkitty hakasulkeella) tai liittyvät toisiinsa saumatta, ilman kuultavaa väliä (merkki =). Esivuoro ei välttämättä johda nopeaan päätökseen, kuten näkyy esimerkistä (f) vastaajan riviltä 4, jota vielä seuraa terveisten lähettely ennen varsinaista lopetusta.

(e)

1	T:	Aha. Ja onks se koivua,
2	H:	Kahdeksankymmentäprosenttisesti koivua.
3	T:	Joo. No hyvä. Kiitos tiedosta.
4	H:	Kiitoksia,=
5	T:	= >Kuulemii,<
6	H:	Kuulemiin, (p)