Missä tahansa lauseenjäsentehtävässä oleva nolla voi olla avoin, jos samassa yhteydessä on muita nollasubjektilauseita. Silloin muutkin nollat ymmärretään avoimiksi ja kaikki nollat keskenään samatarkoitteisiksi. Tällaisia eri lauseenjäsentehtävissä olevien nollien ketjuja on yhdyslauseissa (a) (» § 1351) sekä muissa tekstuaalisesti yhteen kuuluvissa jaksoissa (b). Nollaketjuun voi osallistua mm. ilman täydennystä oleva adpositio (c). Esimerkkeihin on lisätty nollat sijataivutuksineen.
Yksinkertainen esimerkki nollaketjusta on ehtoa ilmaiseva yhdyslause (d), jossa nollasubjektikin on aina mahdollinen. Esimerkissä (d) se, jota näytelmä järkyttää, on se joka voi lähteä. Sen sijaan esimerkissä (e) peittämistä ei tulkita ihmistä koskevaksi, vaan objekti puuttuu koska keskeistä on toiminta (» § 1362). Esimerkissä (f) samatarkoitteisuus on mahdollista (’jos joku ajattelee 0:aa, 0…’) mutta ei välttämätöntä (’jos joku yleensä ajattelee, 0…’).
Adverbiaalin avoimella tulkinnalla on paljon rajoituksia. Rektioadverbiaalina nolla ei aina ole mahdollinen edes nollaketjussa: ryhmän (g) lauseiden nollia ei ole helppo tulkita samatarkoitteisiksi.
Myöskään tuloslauseessa ei voi olla avointulkintaista nollaa, vaikka sen elatiivi-NP voi hyvin olla ihmistarkoitteinen: *Tällaisissa oloissa 0:sta tulee katkera. Sen sijaan lähimerkityksisessä perussubjektillisessa tulla-lauseessa nollasubjekti on mahdollinen: Tällaisissa oloissa 0 tulee katkeraksi.
Edellinen pykälä