SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Vertailuja > Nollapersoona ja yleistävä yksikön toinen persoona > § 1365 Niistä
huomaa ~ sä huomaat että ne tykkää susta
§ 1365 Niistä
huomaa ~ sä huomaat että ne tykkää susta
Nollapersoonan tapaan yleistävästi käytetään etenkin puhutussa
kielessä myös yksikön toista persoonaa ja pronominia sinä ~ sä.
Samoissa yhteyksissä esiintyy myös nollapersoonaa.
Mut et sellaist ihmisist mistä sä
näät niinku et, et ne tykkää susta niinku
iha omana ittenä ni sellasten kans on 0:n hirvee
helppo olla. (P; Laitinen 1995: 347)
| – – sehän on aivan selvää että, joka julkisuuteen
on astunu ni hänellä on tietyllä tavalla erilainen
yksilö‑, yksityisyyden suoja kun ihan tavallisella
matti, matti meikäläisellä ja sillon, sillon ninkun tavallaan siinä sun pitää siitä
julkisuuskakusta sä et voi ottaa vaan
sitä yhtä osaa vaan sun tarvii ottaa sitte,
ninku se koko homma että, et 0 ei voi ninku
vaa ainoastaan valita sitä (TV)
Järvi sanoo monialaisuuden ja ‑taitoisuuden
johtavan siihen, että ”0 tietää paremmin sen mitä
0 tekee”. ¶ – Että sä et vaan
jotakin nippeliä siirrä sen takia, että joku on käskenyt… Ja
se tekee varmaan sen, että kun sä teet monta
vuotta työtä, niin sä et puudu
siihen työhön. (l)
Vaikka yleistävä toinen persoona on erityisesti
puhutun kielen ilmiö, sitä esiintyy jossain määrin myös kirjallisissa
teksteissä. Tällöin pronominisubjektia ei välttämättä panna ilmi:
Kaikesta voi puhua,
sanovat asiantuntijat. Miten puhut ihmisen
kanssa joka ei suostu näkemään. (k) | Luovissa
ammateissa unettomuudesta voi puhua avoimesti,
mutta teknokraattisessa maailmassa tilanne on täysin toinen. Jos paljastat,
että et saa nukuttua, sinuun suhtaudutaan
helposti niin, että et pysty hoitamaan tehtäviäsi. (l)
Yleistävä sinä-pronomini auttaa
joskus lauserakenteen hahmottamista. Pronomini voi olla tarpeen
muussa kuin subjektin asemassa, sillä sijamuoto voi olla olennainen
lauseen hahmottamisen kannalta (a). Vastaavantyyppinen tehtävä voi
olla myös verbin toisen persoonan muodolla. Esimerkissä (b) verbin
muoto tervehdit estää tulkitsemasta sitä luulee-verbin
kanssa samasubjektiseksi, niin kuin nollasubjektillisen muodon tervehtii voisi
tulkita.
(a)
Tämä vain
kertoo, että sinusta välitetään.
| Romun poisheitto keventää mieltä, koska sen mitä työstää,
kantaa mukanaan. Sen omistaa, tai se sinut:
omaisuuden suuri paradoksi. (k)
(b)
Räpläsin keskuslukitusta
ja kokeilin sähköllä toimivia ikkunoita, joiden säätönapit oli asennettu
kattoon niin että aina kun haluaa aukaista
tai sulkea ikkunan, vastaantuleva autoilija luulee, että tervehdit häntä. (k)
Toisen persoonan tulkitseminen yleistäväksi
riippuu aina kontekstista, eikä aina ole selvää, tarkoitetaanko
pelkästään puhuteltavaa vai yleistetäänkö.
Edellinen pykälä