SISÄLLYS > ILMIÖT > Nollapersoona > Nollasubjekti > Nollasubjektin esiintymisehdot > Nollapersoona yhdyslauseissa > § 1351 Ehtolauseet
ja ehtotulkinta
§ 1351 Ehtolauseet
ja ehtotulkinta
Mikä tahansa ihmissubjektin salliva verbi voi esiintyä nollasubjektillisena ehtoa ilmaisevassa tai muuten
hypoteettisessa alisteisessa lauseessa. Aina mahdollinen nollapersoonan
konteksti on jos-lause, jossa käy sellainenkin
verbi, jota yksinäislauseessa olisi vaikea tulkita nollapersoonaiseksi.
Myös hallitseva lause voi sisältää avoimen nollan (a), jolloin kaksi
nollaa ovat samatarkoitteiset (» § 1358).
Nollapersoona voi kuitenkin olla pelkästään jos-lauseessakin
(b).
(a)
Jos ottaa viattoman
kassarouvan kohteeksi, tuottaa hänelle aiheetta
pahan mielen ja viesti menee harvoin perille. (l) vrt. *Viattoman
kassarouvan ottaa kohteeksi.
(b)
Kirsikin huusi
vasten silmiä, jos siltä jotain yritti kysyä. (k) vrt. *Kirsiltä
yritti kysyä jotain.
Puiteadverbiaalilla alkava
nollapersoonalause ilmaisee sekin ehtoa, jonka vallitessa sanottu
toteutuu:
(c)
Täällä nukahtaa.
’jos ~ aina kun on täällä, nukahtaa’ | Nuorena sitä
tuskin huomaa tai sen ottaa itsestään selvänä. (l) ’kun
on nuori, sitä tuskin huomaa’
Muutkin alisteiset lauseet kuin jos-lauseet
voivat ilmaista ehtoa (» § 1137), esimerkiksi kun-
ja ennen kuin -lauseet (d). Tällöin kyse
ei ole yksittäisten tapahtumien aikasuhteista vaan yleistyksestä
(e). Samantapainen tulkinta voi syntyä vaikka-lauseessa,
etenkin samantekevyyttä ilmaisevassa konsessiivilauseessa (f) (» § 1143).
(d)
Osasto oli
ylimmässä kerroksessa. Kun hissin oven aukaisi,
aulan valtavista ikkunoista näkyi valkenevaa taivasta. (k) vrt. ?Hissin
oven aukaisi. | – Aidat on rytmilaji. Kestää kauan
ennen kuin sen omaksuu. (l)
(e)
Aina
kun oven aukaisi, huoneeseen lensi lintu. vrt. ?Kerran
kun oven aukaisi, huoneeseen lensi lintu.
(f)
Vaikka oven aukaisi,
huone pysyi pimeänä. | ”Tieto ei aina mene perille,
vaikka miten valistaa” (l)
| Mutta kyllä tämä kuitenkin on selvä pettymys, vaikka kuinka
selittelisi. (l)
Nollapersoonaisia ovat usein myös konditionaalin sisältävät kuin-lauseet,
joilla verrataan tilannetta luultuun tai kuviteltuun (g).
(g)
Asia ei ole
niin kuin (äkkiseltään ~ aiempien kuvausten perusteella) luulisi
~ uskoisi ~ arvaisi ~ voisi luulla. | Olo
on ylellinen kuin Queen Elizabethilla seilaisi. (l)
| ”On kuin kivirekeä vetäisi perässä” (l) [otsikko]
| [Kasetilla ja elävällä musiikilla] on
sama ero kuin joisi vettä raanasta ja lähteestä. (l)
Nollapersoonan esiintyminen saattaa perustua siihen, että
lause on osana geneeristä lausetta (» § 1407, 1523):
(h)
[Haastattelijan
pyydettyä puhujaa vertaamaan kirjailijan työtä teollisuustuotantoon] – – prosessivertaus
nyt ei (.) aivan täsmälleen siihen tietysti sovi
mutta mutta saman tyyppisiä elementtejä
siinä on (.) materiaalihankintaa ö asian
tutkimista (.) päätöstä siitä että (.) tälläiseen
työhön ryhtyy ja (.) ja sitten sen toteuttaminen
mh (.) määrätyssä (.) aikataulussa jonka
on itsellensä mhh luonut (R)
Lauseita Ryhtyy tällaiseen
työhön ~ Tällaiseen työhön ryhtyy ja On
luonut itselleen aikataulun ~ Aikataulun on itselleen luonut ei
voi yksinään tulkita nollapersoonaisiksi. Esimerkissä puhuja kuitenkin
kuvaa yleisiä olosuhteita, jotka koskevat kirjailijan työtä. Yleistävän
tekstin osana olevat alisteiset nollapersoonalauseet kuvaavat kenen
tahansa kirjailijan (lähinnä puhujan) toimintaa näissä oloissa.