Infinitiivillä on avoin nollasubjekti, kun hallitsevassa rakenteessa ei ole jäsentä, joka samalla toimisi infiniittisen verbin subjektina. Tällainen infinitiivilauseke voi olla subjektina (a) (» § 503 – 504), liittyä substantiiviin (b) (» § 506 – 507) tai muodostaa kysymys- tai relatiivilauseen (c) (» § 512).
Jos infinitiiviin liittyy predikatiivi, tämän yksikön nominatiivimuoto viittaa siihen, että kyseessä on nollapersoona: Tuntui upealta olla jälleen terve.
Osa lauseista, joissa infinitiivilauseke on subjektina, on tulkittavissa myös niin, että hallitsevassa rakenteessa on avoin nolla, johon infinitiivin subjekti samastuu. Nolla on silloin samassa asemassa kuin kokijaa ilmaiseva elatiivimuotoinen adverbiaali (d) (» § 1360).
Adverbiaalina toimivissa infinitiivilausekkeissa voi olla nollasubjekti silloinkin, kun hallitsevassa lauseessa on subjekti. Tällaisia ovat tavan infinitiivirakenteet tekemällä, tekemättä, tehden (e) (» § 520) sekä temporaalirakenne (f) (» § 547). Subjektia ei siis tulkita infiniittisen verbin tekijäksi kuten esim. lauseessa Anna teki sen valittamatta.
Tyypissä (e) on paitsi nollapersoonan myös passiivitulkinnan piirteitä, sillä kyseisillä infinitiiveillä ei ole passiivimuotoa.
Huom. Partisiippipohjainen referatiivimuoto ei esiinny nollapersoonaisena edes jos-lauseissa (» § 1351): *Jos tuntuu tulevan liian aikaisin, voi odottaa ulkona; *Jos joku väittää valehtelevan, saa kyllä loukkaantua.