Nollasubjekti ja muissa lauseasemissa olevat avoimet nollat eroavat toisistaan siinä, että nollasubjekti on osa kieliopillista persoonajärjestelmää: kun nolla on subjektina, verbi on yksikön kolmannessa persoonassa. Muissa tapauksissa ei ole mitään persoonakategorian merkkiä. Nollasubjektilauseen kieliopilliset ominaisuudet – objektin sija, predikatiivin muoto ja refleksiivien viittaussuhteet – määräytyvät kuten yksikön kolmaspersoonaisessa ihmissubjektillisessa lauseessa muutenkin.
Nollasubjektilauseen yksiköllinen totaaliobjekti on genetiivissä (a). Näin on myös lauseessa, jossa persoonataivutteinen verbi kongruoi ilmisubjektin kanssa (» § 934). Predikatiivi taas on yksikön nominatiivissa (b). Myös ilmisubjektillisessa lauseessa tätä sijaa käytetään, kun subjekti on yksiköllinen ja ihmistarkoitteinen (» § 946).
Nollasubjekti voi sitoa refleksiivistä pronominia (c) tai possessiivisuffiksia (d) samoin kuin kolmaspersoonainen ilmisubjektikin (» § 1448).
Numeruksen suhteen nollapersoonan merkitys on sikäli joustava, että siihen sopii joissakin yhteyksissä sellainen monikollisuutta implikoiva ilmaus kuin yhdessä tai keskenään:
Monikollisuutta implikoiva resiprookkipronomini ei kuitenkaan käy nollasubjektiin viittaavana: *Jos lyö toisiaan, vrt. Jos lyö toista.
Huom. Nollasubjektilause saattaa näyttää samalta kuin subjektiton tilalause: Jos on kylmä… (» § 900). Ero näkyy predikatiivin sijasta, joka on tilalauseessa useimmiten partitiivi: Jos on siistiä, on mukavampi olla; nollapersoonalause on Jos on siisti, on mukavampi olla.