Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Tempus > Preesens > Dramaattinen preesens > § 1529 Preesens ja mennyt aika

§ 1529 Preesens ja mennyt aika

Preesensiä käytetään myös viitattaessa menneeseen. Dramaattisessa eli historiallisessa preesensissä puhuja tarkastelee mennyttä tilannetta ikään kuin silminnäkijänä, kuin olisi läsnä tuossa menneessä. Näkökulma siirtyy menneen tilanteen aikaiseksi. Mennyt tilanne siis esitetään menemättömänä, se ”dramatisoidaan”. Ainutlaatuinen tilanne korostuu.

 
[Vuoden lopun sanomalehti listaa kuluneen vuoden liikenneonnettomuuksia:] 10.4. nuori mies törmää vastaantulevaan autoon. Kolme kuoli. (L) | Länsivallat nousivat maihin Normandiassa. Sodan loppu alkoi häämöttää. Hitleriä vastaan tehtiin attentaatti. Alkusyksystä 1944 Suomi katkaisee suhteensa Saksaan, aselepo solmitaan, välirauha allekirjoitetaan 19.9.1944. (l)

Myös keskustelussa dramaattinen preesens voi toimia retorisena keinona keskellä imperfektimuotoista kerrontaa. Sillä etualaistetaan eli merkitään kohosteiseksi jokin kertomuksen tärkeä käänne- tai huippukohta:

 
Nii. eiku se oli nii jännä ku ni Siru oli jo sit sillo se oli Eve seläs se oli nii omis ajatuksis se ei ees kerenny niiku huomata eikä se kerenny ees säikähtääkkä k’ Eve yhtäkkii lähtee vaa laukkailee jonnekkii huitsikokuusee ja mie kaavui sen jalkoihi (p)

Samaan tapaan juonen kuljetuksesta erilleen voidaan preesensin avulla merkitä kerronnan lomassa esitetty puheenvuoro tai ajatus:

 
Kyllä kissat käy kaupassa. Meil oli ennen vanhaan taas toi nii olikii velimies ja ja tota noin ni se tuli kerran töistä kotiin Keravalla ja meni pyyhkäs lähikauppaan. Sit se rupes kattoon et mikäs se tuolla lihatiskil oj jossei heidän Ville heh hi hi kissa istu siel lihatiski ääressä heh katto silmät ymmyrkäisinä kanoja grillissä (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Yleistä

Preesens

Imperfekti eli preteriti

Perfekti

Imperfektin ja perfektin suhde

Pluskvamperfekti

Tulevaan aikaan viittaaminen

Tempusjärjestelmä kokonaisuutena

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot