SISÄLLYS > ILMIÖT > Affektiset konstruktiot ja keinot > Eksklamatiiviset lausumat > Väitelauseet ja affektisuus > Partikkelit affektisen konstruktion osana > § 1718 Johan nyt
on, se nyt vielä, siellä
vasta kamalaa oli
§ 1718 Johan nyt
on, se nyt vielä, siellä
vasta kamalaa oli
Temporaalisena fokuspartikkelina jo merkitsee
’odotettua aiemmin’ (» § 850). Väitelauseen muotoisen lausuman
alussa esiintyvän jo(han)‑partikkelin
temporaalinen merkitys on heikentynyt: partikkeli tekee ilmauksesta
päivittelevän. Usein näissä lausumissa on muitakin affektisia piirteitä
kuten fraasiutumia, partikkeleita sekä verbin liittomuodon sijainti:
apuverbi on lausuman alussa ja pääverbi lopussa. Lausuma voi olla
toisteinen, jolloin sen pääasiallinen tehtävä on puhujan asennoitumisen
ilmaiseminen:
Jo on aikoihin eletty. vrt. *On
eletty jo aikoihin. | Jo on
kehitys kehittynyt. (k) vrt. Kehitys on jo
kehittynyt.
Jo on jää sileää
ja puhasta. (k) | – Jo on
mies muuttuna kolomeenkymmeneen vuoteen! sanoin olevinaan naureksien. (k)
| Johan nyt on perhana! (k)
| – Johan susta tuli mulle varsinainen
riesa! (k)
Sävypartikkelit sitten, nyt ja vasta esiintyvät
huudahduslauseissa subjektin tai vaihtoehtoisesti finiittiverbin
jäljessä, samoin sana kans(sa) partikkelikäytössään. (Sanan kanssa ei-affektisista
käytöistä » § 689, 840.)
Siellä vasta kamalaa
oli! | Siinä mulla kanssa ystävä.
| Se nyt vielä puuttuisi, että alkaisin olla
mustasukkainen siitä akasta. (k) | Toi
Kirsti sitten on merkillisen hidas.
| Minua sitten sieppasi välillä, ai
jessus kun minua otti sitten aivoon. (p)
| A: Tämä [ruoka] on hyvää. V: Se on sitten hyvää
tänään. (p)
Edellinen pykälä