Suomen 15 sijaa esiintyvät teksteissä hyvin eri määrin (» taulukko 10).
| % | n | % | n | |
| 30,5 | 39939 | 37,4 | 59251 | |
| 22,9 | 29912 | 21,7 | 34393 | |
| 13,6 | 17734 | 13,7 | 21720 | |
| 0,1 | 108 | 0,1 | 107 | |
| 2,6 | 3434 | 2,1 | 3393 | |
| 2,2 | 2895 | 1,6 | 2546 | |
| 6,8 | 8864 | 5,8 | 9200 | |
| 4,6 | 6072 | 4,0 | 6316 | |
| 6,7 | 8792 | 6,1 | 9606 | |
| 4,2 | 5553 | 4,0 | 6355 | |
| 1,1 | 1457 | 1,0 | 1490 | |
| 2,4 | 3123 | 2,2 | 3435 | |
| 0,2 | 308 | 0,2 | 266 | |
| 0,1 | 120 | 0,1 | 103 | |
| 2,0 | 2610 | 0,3 | 474 | |
| 130921 | 158655 | |||
| Lauseopin arkistosta on laskettu koodatut sijaesiintymät yleiskielisestä aineistosta (jossa on myös yksi romaani ja näytelmä). Parole-aineisto on korpuksen koneellisesti koodattu otos, jossa on Helsingin Sanomien ja Suomen Kuvalehden aineistoa 1990-luvulta sekä yksi tietokirja. Parolessa nominatiivia on enemmän; lehtiaineistossa ovatkin mukana myös paljon nominatiiveja sisältävät kuvatekstit ja nimitysuutiset. Ero instruktiivien määrässä selittyy siitä, että LA:n aineistossa adverbit ja partikkelit kuten nimittäin, ollenkaan on koodattu instruktiiveiksi, Parolessa adverbeiksi vailla sijaa. |
Paikallissijat ovat sisä- ja ulkopaikallissijoineen sekä olo-, ero- ja tulosijoineen muotojärjestelmänä symmetrinen kokonaisuus. Silti esim. tulosijat ovat teksteissä paljon tavallisempia kuin erosijat, vaikka näillä on puolestaan enemmän erilaisia mahdollisia käyttöyhteyksiä. Tekstissä yleisempi sija ei siis ole välttämättä keskeisempi itse kieliopin järjestelmän kannalta. Esimerkiksi elatiivilla on lukuisia erityistehtäviä, mutta tekstiesiintymien valossa se ei ole keskeinen sija. Yleistendenssinä joka tapauksessa on, että mitä spesifisempi sija on merkitykseltään, sitä harvinaisempi se on esiintymätaajuudeltaan.
Yleisimmin esiintyviä sijoja ovat nominatiivi, partitiivi ja genetiivi, joiden kokonaismäärä muodostaa kaksi kolmannesta kaikkien sijojen tekstiesiintymistä. Yleisyyteen on selvät syyt: Tavallinen tekstilause sisältää yleensä nominatiivisijaisen perussubjektin, ja sitä voidaan luonnehtia nominatiivi- tai partitiivisijaisella predikatiivilla: Hän on iloinen ~ opettaja; Tämä ruoka on hyvää. Subjektin voi myös kuvata kohdistavan toimintansa johonkin, jolloin lauseessa on genetiivi- tai partitiiviobjekti: Minä söin omenan ~ omenaa.
Muiden kuin kieliopillisten sijojen esiintymät muodostavat kolmanneksen tekstien sijaesiintymistä. Sisäpaikallissijaiset muodot ovat selvästi yleisempiä kuin ulkopaikallissijaiset. Niiden määrään vaikuttaa mm. se, että illatiivi ja elatiivi ovat monien verbien rektiosijoja. Vajaakäyttöiset sijat taas esiintyvät lähinnä erilaisten tavan adverbiaalien muotoina; niiden yhteismäärä teksteissä on laskutavasta riippuen vain 0,5–2 %.
Edellinen pykälä