Kun samassa lausekkeessa on substantiivin ja numeraalin lisäksi määritteitä, näiden sijainti ja kongruoivan määritteen tapauksessa myös luku vaikuttavat usein koko lausekkeen merkitykseen.
Numeraalin jälkeinen substantiivi mahdollisine määritteineen ilmaisee laskettavien entiteettien laadun. Se on tulkinnaltaan indefiniittinen ja muodoltaan yksiköllinen substantiivilauseke. Numeraalin edellä olevat määritteet taas määrittävät kokonaisuutta, johon numeraalikin sisältyy ja joka viittaa lukumäärältään spesifioituun joukkoon. Kongruoivat määritteet ovat tässä asemassa yleensä monikossa: *pienelle viidelle sorsalle.
viisi | [Villen pientä autoa] | |
viidelle | [pienelle autolle] | |
Villen | viisi | [pientä autoa] |
nämä | viisi | [pientä autoa] |
kaikille | viidelle | [pienelle autolle] |
Nämä ilmiöt ovat samanlaisia riippumatta siitä, onko numeraali lausekkeessa edussanana vai määritteenä. Numeraalin jälkeinen osuus muodostaa oman lausekkeensa myös silloin, kun numeraali on määritteenä (a). Numeraalia edeltävä adjektiivi- tai pronominimäärite puolestaan liittyy substantiivilausekkeen muodostamaan lausekkeeseen, ei pelkästään numeraaliin (b). Lausekkeilla on siis kerroksellinen rakenne.
Monet adjektiivit ja partisiipit voivat määrittää yhtä lailla pelkästään substantiivia kuin kokonaisuutta ilman havaittavaa merkityseroa (c). Vaihtelua on eräillä adjektiiveilla, kuten vajaa, runsas sekä ensimmäinen, edellinen ja kulunut, jotka voivat olla numeraalin edellä yksikössäkin: kuluneen kolmen vuoden aikana (» § 1306 – 1307). Demonstratiivipronomini ja sana kaikki, jotka ovat määräisiä, voivat sijaita vain lukusanan edellä: nämä ~ kaikki viisi sorsaa. Tällöin pronomini voi olla yksikössä, kun on kyse esim. useamman päivän käsittävästä yhtenäisestä jaksosta (d).
Adjektiivi- ja genetiivimääritteen sijainti numeraalin jäljessä osoittaa koko NP:n indefiniittiseksi, esim. kolme Sibeliuksen laulua (a); numeraalin edessä oleva määrite taas osoittaa NP:n tulkinnan jäännöksettömäksi ja siis määräiseksi, esim. Seppälän kolme kuunnelmaa (b) (» § 571). Käytössä on tosin vaihtelua. Kun lauseke on subjektina, määräisyystulkintaan vaikuttaa norminmukaisessa yleiskielessä myös verbin kongruenssi. Kun subjektina on numeraalin sisältävä, muodoltaan yksiköllinen NP, verbi on yleensä yksikössä (Kolme miestä ryösti pankin), mutta monikkokongruenssilla osoitetaan määräisyyttä myös kun subjekti on muodoltaan yksiköllinen: Kolme miestä jäivät kiinni samoin kuin Nuo kolme miestä jäivät kiinni (» § 1276).