SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha > § 1028 Ai, jaa, jaaha
§ 1028 Ai, jaa, jaaha
Vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina sana ai osoittaa
uuden tiedon vastaanottamista. Vuoronalkuisena se esiintyy sellaisen
deklaratiivimuotoisen lausuman alussa tai edessä, joka toimii edelliseen
vuoroon liittyvänä tarkistuskysymyksenä osoittaen,
mikä edellisessä vuorossa oli uutinen (a). Tällöin se voi esiintyä myös
yhdessä kysymyspronominin kanssa (b). Dialogipartikkeli esiintyy
myös yhdessä lausumapartikkelin et kanssa.
Tämä partikkeliketju osoittaa, että vuoro on päätelmä toisen puhujan
edellä esittämästä vuorosta (c). Toisaalta vuoronalkuinen partikkeli
voi suorittaa selvemmin eri toiminnon kuin vuoron muu osa. Esimerkissä (d)
puhuja ensin vastaanottaa uutisen, sitten kertoo vastavuoroisesti
omansa.
(a)
| V: | Em
mä ollu maalla, |
| S: | Ai sä et ollu
maalla. |
| V: | Emmä ollu maalla. |
| S: | Aha (p) |
(b)
| P: | – –
Teltta skulas ihan hyvin mut sit ku oli se taukoteltta siin vieressä
ja se täytty lumella ja se kaatu ja se ‑ |
| S: | Ai mikä. |
| P: | Semmonen taukoteltta semmonen ihan
kevyt, (p) |
(c)
| P: | Se
[hanki] upotti melkein metrin. |
| S: | Ai et se on
niin pehmeetä (p) |
(d)
| K: | No
mitäs kuuluu |
| M: | Mitäs ihmeempää sataa ja kovaa. |
| K: | Aijaa täälläkin
vähän tuli vettä? (p) |
Edellinen pykälä