Tavallisimpia vuoron alussa esiintyviä ja sen asemasta keskustelussa kertovia partikkeleita ovat dialogipartikkelit, huomionkohdistimet ja lausumapartikkelit. (Partikkelien luokittelusta tarkemmin » § 792.) Puhujan suhtautumista osoittavat modaalipartikkelit kuten kyl(lä), kai, varmaan tai tosiaan voivat sijoittua paitsi alkuun kuten lausumapartikkelit myös lauseen keskelle tai loppuun kuten yleensä modaalipartikkelit. Raja modaalisen ja lausumapartikkelin välillä ei olekaan jyrkkä.
Vuoronalkuinen dialogipartikkeli (joo, niin) joko muodostaa oman erillisen prosodisen kokonaisuutensa tai sijoittuu prosodisesti osaksi vuoronalkuista lausumaa. Jälkimmäisessä tapauksessa partikkeli ei ole varsinainen lauseeseen integroitunut jäsen, vaan sen ja lauseen muotoisen lausuman välinen suhde on liitynnäissuhde (termistä » § 1052).
Huom. Sorjonen (2001b) on esittänyt vuoronalkuisten dialogipartikkelien joo ja nii(n) esiintymistä 84 puhelinkeskustelussa seuraavat jakaumatiedot. Niistä näkyy, että joo muodostaa yleisemmin oman yksikkönsä kuin liittyy sitä seuraavan vuoron osaksi. Partikkeli nii(n) taas muodostaa suhteellisen harvoin prosodisesti erillisen lausuman.
joo | nii(n) | n | |
Erillinen prosodinen kokonaisuus | 765 | 194 | 959 |
Liittyy prosodisesti vuoron osaksi | 543 | 548 | 1091 |
1308 | 742 | 2050 |