VISK - § 1030 Vuoro jatkona aiempaan puheeseen: ja alussa

SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s) > § 1030 Vuoro jatkona aiempaan puheeseen: ja alussa

§ 1030 Vuoro jatkona aiempaan puheeseen: ja alussa

Keskustelussa jokainen vuoro tulkitaan edeltävää puhetta vasten. Silti on usein tarvetta osoittaa yksiselitteisesti, että vuoro liittyy suoraan edelliseen vuoroon. Lausumapartikkelien ja, et(tä) ja eli tehtävänä on merkitä vuoro joko oman taikka puhekumppanin edellisen vuoron tai muun toiminnan jatkoksi. Näistä partikkeleista ja on eniten kirjoitetun kielen konjunktion kaltainen (» § 1092); se kytkee toisiinsa ensinnäkin saman puhujan peräkkäisiä vuoroja (a).

(a)

A:	No mut jutellaan lähemmin sitten kun nähdään.
B:	Joo.
A:	Ja mä tulen ainakin onko maanantai yhdestoista päivä. (p)

Joskus edellinen vuoro voi olla kauempanakin edellä (b). Kutsu tupaantuliaisiin on esitetty aiemmin keskustelussa, ja siihen liittyy toinen kehotus (r. 3), juoman ottaminen mukaan. Vastaavalla tavalla katkelman rivillä 5 oleva ja-alkuinen lausuma kytkee sen aiempaan kehotukseen, ei samassa vuorossa olevaan edelliseen lausumaan.

(b)

1	S:	Niin me muutetaan torstaina.
2	V:	Joo.
3	S:	Ja ottakaa myös juomia mukaan.
4	V:	Joo.
5	S:	Meillä on vähän kaljaa ja semmoista mutta tuota – ja jotain syömistä. (p)

Lisäävillä lausumapartikkeleilla toisiinsa kytketyt vuorot eivät välttämättä ole syntaktisesti rinnasteisia, koska yhdistettävät osat eivät useinkaan ole lauseita tai muutenkaan keskenään symmetrisessä suhteessa, vaan lausetta laajempia vuoroja tai keskustelun jaksoja, eivätkä ne aina ole peräkkäinkään. Eri puhujien vuoroja voidaan partikkelilla ja liittää yhteen (c), samoin saman puhujan vuoroja yli välissä olevan toisen puhujan vuoron (b, d).

(c)

A:	Meinaako se nyt jäädä kotiin sitten?
B:	Joo. Ja gradua rupee sit tekeen. (p)

(d)

Lääkäri:	Onks tää nyt samantyyppinen kipu kun – –
Potilas:	No on joo samantyylinen.
Lääkäri:	Ja samassa paikassa.
Potilas:	Mm, ku se on niinku tää kohta mistä se, ehti tehä. (P)

Vuoronalkuinen lausumapartikkeli ja voi liittää lausuman myös johonkin toimintojen ketjuun. Tällaisia esiintyy etenkin institutionaalisissa tilanteissa. Junan konduktööri voi astuessaan vaunuun ja kuuluttaessaan matkalippujen tarkistusta tai asemia aloittaa puheensa ja-partikkelilla, joka osoittaa hänen toimintojensa toistuvuutta hänen siirtyessään vaunusta toiseen (e).

(e)

Ja seuraavana Pasila. | Ja kaikkien matkaliput. (P)

Vastaavasti esim. radio-ohjelman juontaja merkitsee toimintansa suunnitelman mukaiseksi ja-partikkelilla (f). Lääkäri noudattaa vastaanottotilanteessa tiettyä vakiintunutta toimenpiteiden järjestystä, minkä merkkinä on uuteen toimintoon siirryttäessä juuri lisäävä partikkeli (g).

Soittaja:	Hyvää iltaa.
Juontaja:	Ja kenen kanssa meillä on ilo aloittaa?
Soittaja:	Olen NN Vantaalta.
Juontaja:	Ja minkä asian ratkaisemme ensin? (R)

Lääkäri:	Istukaa olkaa hyvä.
Potilas:	Kiitos.
Lääkäri:	Ja minkähänlaista asiaa? (P)