SISÄLLYS > RAKENNE > Lausuma ja vuoro > Vuoron alku > Vuoronalkuiset partikkelityypit > Partikkelit kontrastin, perustelun ja siirtymän merkkinä > § 1036 No-alkuiset
vuorot: siirtymä ja rutiinit
§ 1036 No-alkuiset
vuorot: siirtymä ja rutiinit
Sana no on
monikäyttöinen: se toimii paitsi vuoronalkuisena lausumapartikkelina myös kertomuksen
keskellä siirtymän merkkinä (» § 808) sekä
dialogipartikkelina ja interjektiona (» § 856 – 857, 1051). Lausumapartikkelina
sanan no paikka on vuoron tai lausuman
alussa. Se osoittaa keskustelussa jonkinlaista rajaa tai siirtymää
(esimerkki a, esimerkki b:n viimeinen rivi). Joskus siirtymään voi
liittyä odotuksenvastaisuuden merkitystä (b), joskus taas no voi
liittyä painokkaan samanmieliseen vuoroon (c–d). Partikkelin kulloinenkin
tulkinta täsmentyy viime kädessä kontekstin nojalla.
(a)
A: | No se
asia on selvä. |
B: | Joo. |
A: | No sitten täytyy
käsitellä seuraavaa kysymystä (tv) |
(b)
V: | Ei
siinä mikää hyvä liksa ole, semmonen ku neljä ja puol tonnii. |
S: | No ei se nyt
mikää ihan surkea ole. |
V: | No ei nyt ihan
surkea ole mut ei se nyt mitenkää – –. (p) |
(c)
V: | Tyhmät
alivuokralaiset. |
S: | No oli kyllä. (p)
|
(d)
A: | Älä
nyt sitä sure. |
B: | No en. (p)
|
Vuoronalkuisena no on myös kiteytynyt
rituaalistuneisiin ilmauksiin esim. haastatteluvastauksissa (e)
tai puhelinkeskustelun avausrutiineissa (esimerkin f rivit 2–3).
Tällaisissa tapauksissa partikkelin indeksisenä tehtävänä on tietyn
diskurssilajin, kuten haastattelun tai tuttavallisen puhelun, merkitseminen.
(e)
A: | Miten
se juoksu tänään sujui? |
B: | No aluksi oli
vähän vaikeuksia mahan kanssa, mutta sitten vedettiin täysillä loppumatka.
(P) |
(f)
1 V: | Aliisa
Valorinta. |
2 S: | No Miia tässä
moi |
3 V: | No hei, |
4 S: | Sä oot tullu. |
5 V: | Tullu mistä, |
6 S: | Maalta. (p) |