Vuoroa yksin muodostavana dialogipartikkelina sana ai osoittaa uuden tiedon vastaanottamista. Vuoronalkuisena se esiintyy sellaisen deklaratiivimuotoisen lausuman alussa tai edessä, joka toimii edelliseen vuoroon liittyvänä tarkistuskysymyksenä osoittaen, mikä edellisessä vuorossa oli uutinen (a). Tällöin se voi esiintyä myös yhdessä kysymyspronominin kanssa (b). Dialogipartikkeli esiintyy myös yhdessä lausumapartikkelin et kanssa. Tämä partikkeliketju osoittaa, että vuoro on päätelmä toisen puhujan edellä esittämästä vuorosta (c). Toisaalta vuoronalkuinen partikkeli voi suorittaa selvemmin eri toiminnon kuin vuoron muu osa. Esimerkissä (d) puhuja ensin vastaanottaa uutisen, sitten kertoo vastavuoroisesti omansa.
| V: | Em mä ollu maalla, |
| S: | Ai sä et ollu maalla. |
| V: | Emmä ollu maalla. |
| S: | Aha (p) |
| P: | – – Teltta skulas ihan hyvin mut sit ku oli se taukoteltta siin vieressä ja se täytty lumella ja se kaatu ja se ‑ |
| S: | Ai mikä. |
| P: | Semmonen taukoteltta semmonen ihan kevyt, (p) |
| P: | Se [hanki] upotti melkein metrin. |
| S: | Ai et se on niin pehmeetä (p) |
| K: | No mitäs kuuluu |
| M: | Mitäs ihmeempää sataa ja kovaa. |
| K: | Aijaa täälläkin vähän tuli vettä? (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä