Predikatiivilauseen hahmoinen ja essiivillinen tilapassiivi eroavat toisistaan siinä, millaisia aspektuaalisia suhteita ne ilmaisevat. Predikatiivillinen tilapassiivi ilmaisee prosessin seurauksena syntynyttä tilaa (a): subjektin tarkoite on läpikäynyt kyseisen muutoksen ja on siis tarkasteltavana aikana uudessa tilassa. Essiivillinen tilapassiivi puolestaan esittää tilan mahdollisesti muuttuvana (b) (» § 1258). Molemmat eroavat aktiivista ja yksipersoonaisesta passiivista, jotka voivat ilmaista myös jatkuvaa, rajaamatonta prosessia (c).
Essiivillisessä tilapassiivissa voi olla keston tai toiston ilmauksia kuten neljä päivää, viikon ajan, yhä, edelleen, monta kertaa, mutta tällöin ei tarkoiteta teon vaan sen tuloksena olevan tilan kestoa tai toistumista. Keston ilmaus voi siis olla mukana silloinkin, kun verbin tarkoittamalla teolla ei itsellään ole merkittävää kestoa (d). Ryhmän (e) essiivilliset esimerkit nostavat esiin tilan, ryhmän (f) yksipersoonaiset passiivit tilaan johtavan teon.
Edellinen pykälä