Erimerkityksisten adverbiaalilauseiden välillä on eroja siinä, missä määrin ne esiintyvät yhdyslauseen alussa tai lopussa; taulukossa 9 on esitetty konjunktioittaiset jakaumat yleiskielisestä aineistosta.
| . | |||||
| % | n | % | n | n | |
| jos | 57 | 393 | 43 | 303 | 696 |
| mikäli | 57 | 334 | 43 | 248 | 582 |
| jollei | 37 | 133 | 63 | 225 | 358 |
| ellei | 22 | 209 | 78 | 745 | 954 |
| kun | 33 | 222 | 67 | 447 | 669 |
| vaikka | 32 | 159 | 68 | 341 | 500 |
| koska | 17 | 71 | 83 | 364 | 435 |
| jotta | 11 | 58 | 89 | 490 | 548 |
| Laskelman otoksessa on Parole-korpuksen sanoma- ja aikakauslehtiä sekä kaunokirjallisuutta. Yhdyslauseiden kokonaismäärä on 4742. |
Konditionaalisten jos- ja mikäli-lauseiden tavallisin paikka kirjoitetussa yleiskielessä on hallitsevan lauseen edellä. Lähimerkityksiset ellei- ja jollei-lauseet sijoittuvat useammin yhdyslauseen jälkijäseneksi. (» § 1134 – 1136.)
Kielteisetkin jos-lauseet ovat tavallisempia yhdyslauseen alussa, joten kielto sinänsä ei ole syy samanmerkityksisten ellei- ja jollei-lauseiden jälkiasemaisuuden tavallisuuteen.
Kun-lauseen yleisin paikka on yhdyslauseen jälkijäsenenä (b), olipa se merkitykseltään temporaalinen (» § 1123) tai kausaalinen (» § 1130). Usein nämä merkitykset ovat päällekkäisiäkin, koska kausaalinen tulkinta on temporaaliseen suhteeseen liittyvä implikaatio. Yhdyslauseen etujäsenenä kun-lause on tyypillisesti temporaalinen, mutta saa joskus kausaalisenkin tulkinnan (c). Kontrastoiva kun-lause esiintyy molemmissa asemissa (d) (» § 1102).
Vaikka-lause esiintyy samoin tavallisimmin yhdyslauseen lopussa. Hallitsevan lauseen esittävä asiaintila ilmaistaan siis odotuksenvastaiseksi usein vasta jälkikäteen (» § 1140).
Koska- ja jotta-lauseetkaan eivät ole tavallisia yhdyslauseen etujäsenenä. Koska-lause esittää perustelun tai selityksen ensimmäisen lauseen ilmaisemalle asiaintilalle, ja sellainen onkin luontevaa esittää jäljempänä (f) (» § 1129). Jotta-lauseet puolestaan ilmaisevat tarkoitusta; ensin ilmaistaan toteutettava asiaintila, joka motivoidaan jäljessä seuraavalla finaalisella jotta-lauseella (g) (» § 1133).
Keskustelupuheessa adverbiaalilauseet saattavat lisäksi limittyä: joskus lauseen voi tulkita niin edeltävään kuin seuraavaankin lauseeseen liittyväksi. Varsinainen liittymäkohtakaan ei aina ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Esimerkissä (h) kun-lauseen suhde ympäröiviin lauseiseen on tulkinnanvarainen (» § 1015).
Huom. Taulukon 9 laskelmassa eivät ole mukana parenteettiset lisäykset eivätkä myöskään seuraavanlaiset ellei- ja jollei-konjunktioille tyypilliset tapaukset, joissa toinen jäsen koostuu kieltoverbin sisältävästä konjunktiosta ja nominaalisesta lausekkeesta (» § 1136):
Ikolan ym. (1989) murre- ja yleiskielen aineiston vastaavat tulokset poikkeavat taulukossa 9 esitetyistä etenkin kun-sanan suhteen: murreaineistossa kun-lause esiintyi 59,5 %:ssa tapauksista etulauseena, yleiskielen otoksessa 41,1 %:ssa.
Edellinen pykälä