SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä > § 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta
lisäykseen
§ 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta
lisäykseen
Restriktiiviset integroituneet määritteet ja epärestriktiiviset
lisäykset muodostavat jatkumon. Yleensä adverbiaalilause tulkitaan
epärestriktiiviseksi, kun siihen sisältyy puhujan asennetta ilmaiseva
koko lauseen kommenttiadverbiaali kuten onneksi tai valitettavasti.
Sellaisen sisältävät lauseet ovat tyypillisesti itsenäisiä puhetoimintoja,
jotka ilmaisevat kannanoton edeltävän lauseen kuvaamaan asiaintilaan.
(a)
Nyt hirviä on reilusti verotettu,
mutta kuolonkolareita tulee joka syksy. Hirvi kun ei valitettavasti lue
liikennemerkkejä. (l) | Ehkä
se on jotain senkaltaista, rakkaus, että kaksi yhdessä on enemmän
kuin niitten summa, jotain niin voimakasta että kaksi ihmistä pystyy
yhteisellä rakkaudella poistamaan pojalta finnit ja tytöltä näärännäpyt
silmäkulmista, vaikka onneksi meillä
ei niitä ongelmia ollutkaan. (k)
Kommenttiadverbiaalit ovat kuitenkin mahdollisia
myös sellaisissa adverbiaalilauseissa, jotka ovat merkitykseltään
lähempänä restriktiivistä määritettä:
(b)
Kuka muistaa
Rantasen ottaneen julkisuudessa reippaasti omaa kantaa mihinkään
muuhun asiaan kuin Annikinkadun korttelin säilyttämiseen? Se oli
virkistävää, vaikka kaupunginjohtaja valitettavasti hävisikin. (l)
| Mies aikoo seurata 12. helmikuuta alkavat kisat kokonaan
televisiosta. Kerrankin voin keskittyä kunnolla, kun
onneksi olen työtön, myhäilee hän. (l)
Tällaiset tapaukset eivät kumminkaan ole
puhtaasti hallitsevaan lauseeseen integroituneita osia; ryhmän (b)
adverbiaalilauseet eivät voisi toimia esim. toisen lauseen kysymyksen
osina – kuten tyypilliset restriktiiviset määritteet voivat.
Integroituneessa määritelauseessa on yleensä neutraali
sanajärjestys: lauseenalkuisen subjektin tai muun teeman edellä
ei esiinny aikaa tai paikkaa ilmaisevia puiteadverbiaaleja (c).
Lisäävissä kommenteissa sanajärjestys on vapaampi; niissä voi olla
esim. liitepartikkelin ‑hAn sisältävä
puiteadverbiaali teemapaikan edellä (d).
(c)
Puheen tajuaminen
vaikeutuu, kun jälkikaiunta-aika
ylittää pienessä salissa puoli ja isossa puolitoista sekuntia. (l)
| On tapauksia, jolloin henkilöä on vaikea tunnistaa samaksi
ihmiseksi, jos hänet äkkiseltään
tapaa toisessa roolissa kuin on tottunut. (l)
(d)
Tämä näytelmä
voisi olla tottakin, vaikka ainahan näytelmät
ovat jalostettua todellisuutta, – –. (l)
| On vain hyväksi että tiukempi kilpailu animaatioalalla
panee meidät kaikki antamaan parastamme, koska
muutenhan peli olisi menetetty jo etukäteen. (L)
Teemapaikan ja finiittiverbin edellä oleva
puiteadverbiaali on yleinen päälauseissa (» § 1379).
Tällainen sanajärjestys on kuitenkin mahdollinen restriktiivisenkin
tulkinnan saavissa adverbiaalilauseissa (e), etenkin kun puiteadverbiaali
on etualaistettuna kontrastoinnin takia (f). Tavallisinta tällainen
on koska- ja vaikka-lauseissa
sekä temporaalisissa kun-lauseissa.
(e)
Esperantistit
uskovat, että Euroopan unionissa on mahdollisuuksia esperantolle, koska EU:ssa kaikki
kielet ovat periaatteessa tasa-arvoisia. (l)
| Vaikka farmiseuroissa monet pelaajat
ovat nuoria ja töitä tehdään tosissaan, ottelut tuntuvat
Laukkasesta usein jopa koomisilta. (l)
(f)
Hän väitti
oikeudessa, että aviovaimo oli maksanut kauppasumman, vaikka
poliisikuulusteluissa hän kertoi päinvastaista. (l)
| Bruce Willisin tohtori Capa joutuu elämänsä testiin, kun
ensin hänen asiakkaansa tekee itsemurhan hänen silmiensä
edessä, sitten hänen hyvä ystävänsä ja kollegansa murhataan
ja lopulta – –. (l)
Myös kontrastiivisissa kun-lauseissa
teemapaikkaa edeltävä puiteadverbiaali on tavallinen: Palkallisten
vapaapäivien määrä on meillä kaupan piirissä 22 päivää, kun
Saksassa niitä on 9 ja Ruotsissa vain 7 päivää (l).
Tällaiset tapaukset ovat epärestriktiivisiä adverbiaaleja.