VISK - § 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen

SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Adverbiaalilause määritteenä ja lisäyksenä > § 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen

§ 1116 Jatkumo määrittävästä lauseesta lisäykseen

Restriktiiviset integroituneet määritteet ja epärestriktiiviset lisäykset muodostavat jatkumon. Yleensä adverbiaalilause tulkitaan epärestriktiiviseksi, kun siihen sisältyy puhujan asennetta ilmaiseva koko lauseen kommenttiadverbiaali kuten onneksi tai valitettavasti. Sellaisen sisältävät lauseet ovat tyypillisesti itsenäisiä puhetoimintoja, jotka ilmaisevat kannanoton edeltävän lauseen kuvaamaan asiaintilaan.

(a)

Nyt hirviä on reilusti verotettu, mutta kuolonkolareita tulee joka syksy. Hirvi kun ei valitettavasti lue liikennemerkkejä. (l) | Ehkä se on jotain senkaltaista, rakkaus, että kaksi yhdessä on enemmän kuin niitten summa, jotain niin voimakasta että kaksi ihmistä pystyy yhteisellä rakkaudella poistamaan pojalta finnit ja tytöltä näärännäpyt silmäkulmista, vaikka onneksi meillä ei niitä ongelmia ollutkaan. (k)

Kommenttiadverbiaalit ovat kuitenkin mahdollisia myös sellaisissa adverbiaalilauseissa, jotka ovat merkitykseltään lähempänä restriktiivistä määritettä:

(b)

Kuka muistaa Rantasen ottaneen julkisuudessa reippaasti omaa kantaa mihinkään muuhun asiaan kuin Annikinkadun korttelin säilyttämiseen? Se oli virkistävää, vaikka kaupunginjohtaja valitettavasti hävisikin. (l) | Mies aikoo seurata 12. helmikuuta alkavat kisat kokonaan televisiosta. Kerrankin voin keskittyä kunnolla, kun onneksi olen työtön, myhäilee hän. (l)

Tällaiset tapaukset eivät kumminkaan ole puhtaasti hallitsevaan lauseeseen integroituneita osia; ryhmän (b) adverbiaalilauseet eivät voisi toimia esim. toisen lauseen kysymyksen osina – kuten tyypilliset restriktiiviset määritteet voivat.

Integroituneessa määritelauseessa on yleensä neutraali sanajärjestys: lauseenalkuisen subjektin tai muun teeman edellä ei esiinny aikaa tai paikkaa ilmaisevia puiteadverbiaaleja (c). Lisäävissä kommenteissa sanajärjestys on vapaampi; niissä voi olla esim. liitepartikkelin ‑hAn sisältävä puiteadverbiaali teemapaikan edellä (d).

(c)

Puheen tajuaminen vaikeutuu, kun jälkikaiunta-aika ylittää pienessä salissa puoli ja isossa puolitoista sekuntia. (l) | On tapauksia, jolloin henkilöä on vaikea tunnistaa samaksi ihmiseksi, jos hänet äkkiseltään tapaa toisessa roolissa kuin on tottunut. (l)

(d)

Tämä näytelmä voisi olla tottakin, vaikka ainahan näytelmät ovat jalostettua todellisuutta, – –. (l) | On vain hyväksi että tiukempi kilpailu animaatioalalla panee meidät kaikki antamaan parastamme, koska muutenhan peli olisi menetetty jo etukäteen. (L)

Teemapaikan ja finiittiverbin edellä oleva puiteadverbiaali on yleinen päälauseissa (» § 1379). Tällainen sanajärjestys on kuitenkin mahdollinen restriktiivisenkin tulkinnan saavissa adverbiaalilauseissa (e), etenkin kun puiteadverbiaali on etualaistettuna kontrastoinnin takia (f). Tavallisinta tällainen on koska- ja vaikka-lauseissa sekä temporaalisissa kun-lauseissa.

(e)

Esperantistit uskovat, että Euroopan unionissa on mahdollisuuksia esperantolle, koska EU:ssa kaikki kielet ovat periaatteessa tasa-arvoisia. (l) | Vaikka farmiseuroissa monet pelaajat ovat nuoria ja töitä tehdään tosissaan, ottelut tuntuvat Laukkasesta usein jopa koomisilta. (l)

(f)

Hän väitti oikeudessa, että aviovaimo oli maksanut kauppasumman, vaikka poliisikuulusteluissa hän kertoi päinvastaista. (l) | Bruce Willisin tohtori Capa joutuu elämänsä testiin, kun ensin hänen asiakkaansa tekee itsemurhan hänen silmiensä edessä, sitten hänen hyvä ystävänsä ja kollegansa murhataan ja lopulta – –. (l)

Myös kontrastiivisissa kun-lauseissa teemapaikkaa edeltävä puiteadverbiaali on tavallinen: Palkallisten vapaapäivien määrä on meillä kaupan piirissä 22 päivää, kun Saksassa niitä on 9 ja Ruotsissa vain 7 päivää (l). Tällaiset tapaukset ovat epärestriktiivisiä adverbiaaleja.