VISK - § 1119 Syö sinä loput, minä kun en enää jaksa

SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Adverbiaalilauseen asema ja ominaisuuksia > Konjunktio lausekkeen jäljessä > § 1119 Syö sinä loput, minä kun en enää jaksa

§ 1119 Syö sinä loput, minä kun en enää jaksa

Konjunktio on tavallisesti alisteisen konjunktiolauseen esikentässä tai sen edellä (» § 1369): Minä lähden kun sinä tulet. Erityisesti kun voi sijaita myös lauseenalkuisen NP:n jäljessä, modaaliadverbin ja ‑partikkelin paikassa: Minä lähden, sinä kun et saa mitään aikaiseksi. Tällä tavoin käyttäytyy joskus myös jos. Näissäkin tapauksissa kun ja jos ovat lauseita kytkeviä elementtejä.

Lausekkeella alkava kun-lause toimii tavallisesti lauseen perustelevana epärestriktiivisenä jälkimääritteenä, joka voidaan merkitä erilliseksi virkkeeksikin. Joskus lause referoi puheena olevan henkilön ajatuksia, esittää asian tämän näkökulmasta. Sanaa kun edeltää yleensä NP, harvemmin AP, PP tai AdvP (a). Kahdenkin lausekkeen yhdistelmiä esiintyy: ensimmäinen näistä on adverbiaalina ja toinen subjektina (b).

(a)

Roos myöntää akateemisen kilpailun koventuneen, mutta varoittaa liiasta kyynisyydestä. Joku kun voi etsiä vaikka totuutta. (l) | Eikös se ole siten juhlamaraton, kerrat ja kilometrit kun osuvat yksiin. (l) | Mäkinenkin innostuu, ammattilainen kun on. (l) | Lapsestakin on hauska pohtia, mitä haluaisi syödä ja puntaroida eri vaihtoehtoja. Kotona kun koko porukalle yleensä annostellaan sitä yhtä ja samaa. (L)

(b)

Suomen ja Kroatian välisestä koripalloilun EM-kisaottelusta jäi supervuoro pelaamatta. [Kahden jakson jälkeen] [tilanne] kun oli 1–1. (l) | Massakiinnostuksen kohteina olivat hävittäjät, joiden avulla Suomen ilmavoimat astui kerralla Horneteilla lentävien valtioiden eturiviin. [Suomeen ostetuissa Horneteissa] [varustus] kun on luokkaa parempi kuin vastaavissa Yhdysvaltojen käytössä olevissa koneissa. (l) | – – mieleen tulee tuo takavuosien nuorisoautoksi mitoitettu piskuinen pick-up. [Ennen sen myynnin lopettanutta ”Lex Toyota Timangi” ‑asetusta] [Toyotan pieni avolava-auto] kun oli myös varttuneen väen suosikki. (l)

Yhdysrakenteen etujäsenenä lausekkeella alkava kun-lause on restriktiivinen adverbiaali, joka on merkitykseltään konditionaalis- tai temporaalis-kausaalinen (c) tai puhtaammin temporaalinen (d). Kun-sanaa edeltää usein jokin pro-sana. Lause on yleensä nollasubjektillinen ja saattaa saada ohjeenomaisen tulkinnan.

(c)

Kesämökkiläiselle keittolaatikko on mainio hella. Sinne kun tuikkaa kattilan illalla, niin aamukalasta palatessa puuro on valmista pisteltäväksi. (l) | Askartelussa on omat pikkujipponsa. Ne kun oppii, niin loppu on helppoa. (l) | Kunto on tällä hetkellä erittäin hyvä, mutta ihan kaikkea en saa vielä koneesta irti. Tästä kun vähän petrataan niin eiköhän mitalitaisteluissa olla mukana. (l) | Kyllähän Kivisaari tietää, millainen paperi vekseli on. Siihen kun on nimensä pistänyt, niin maksettava on. (k)

(d)

Lähdin iltapesulle. Siinä kun puhdistaa kasvojaan vanutupolla ja öljyllä, on aina aikaa katsella ja ajatella. (k) | Moskovan tiellä kulkee suomalaisrekkoja enemmän kuin Hämeenlinnantiellä busseja. Ennen aikaan sai melkein yksin ajella. Tuttu kun tuli vastaan, niin topattiin ja keiteltiin kahvit. (l) | Pöydällä on pullanmuruja. Se kerää niitä etusormellaan, pian niitä on kokonainen keko. Tarkemmin kun katsoo ympärilleen, samanlaista murua, nöhtää ja pölyä on joka paikassa, – –. (k)

Lausekealkuiset jos-lauseet ovat puheenomaisia:

(e)

Miksi Tampereen kaupunki ei halua kehittää koululaitosta? Sen jos tietäisi, huokaavat opettajat. (l) | Sitä minä olen ihmetellyt, yksi ukoista sanoi, että mitenkä ne jotkut kehtaa kiskoo sitä kaljaa aamusta iltaan. Ja viiniä ostaa. Minä jos kaljaa tai viiniä otan niin tullee ihan ikävä olo. Suorastaan masennus. Rovaniemellä jos pyyvät Alkossa valkoviiniä niin saat kossua. (l) | Pääasia, että pysyisi poikien kyydissä. Siihen jos en pysty, ei ole mitään mieltä jatkaa. (l)

Huom. Temporaalinen kun-lause voi seurata ajan adverbiaalia, esim. Vasta syksyllä kun lehdet putoilevat puista, meidän on ryhdyttävä töihin aamuviideltä (L). Tällöin adverbiaalin ja kun-lauseen suhde muistuttaa kahden peräkkäisen ajan adverbiaalin appositiosuhdetta: toinen täsmentää toisen merkitystä, esim. eilen kello viisi, huomenna illalla (» § 1123, termistä appositio » § 1059). Lause ei siis ole tässä puheena olevaa lausekealkuista tyyppiä.