SISÄLLYS > RAKENNE > Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet > Semanttisia suhteita > Kausaaliset suhteet > Kausaalisen suhteen konnektiivit: siksi, sen takia, nimittäin > § 1131 Syysuhteiden ilmaiseminen
konnektiiveilla
§ 1131 Syysuhteiden ilmaiseminen
konnektiiveilla
Siksi-lauseella ilmaistaan edellisessä
lauseessa esitetyn asiaintilan seuraus syynä tai perusteluna: ’sen
vuoksi, edellä esitetystä syystä’. Anaforisen siksi-sanan
tavallisin paikka on lauseen, jopa virkkeenkin alussa; yleinen se
on myös ja-liitoksissa (a). Lisäksi siksi esiintyy
kataforisesti konjunktioiden kanssa: siksi että, siksi
kun, siksi koska (b). Se
toimii myös yksin kausaalisena adverbiaalina: – –
yksi viime aikojen parhaista leffoista, vaikka siinä ei ole edes
yhtään tunnettua näyttelijää, tai ehkä juuri siksi (k).
(a)
Kunnon jarru
on halpa henkivakuutus, siksi kaikki luistinten
valmistajat panostavat jarrujen kehittämiseen. (l)
| Ravit on paitsi mielenkiintoinen harrastus, myös vaativaa
urheilua. Siksi raviurheilu onkin Suomen toiseksi
suosituin urheilulaji. (E) | Hän
on eksynyt ja epävarma, järkkynyt, ja siksi avoin. (k)
(b)
Niitä [ennusteita] ei
tehdä siksi, että tiedettäisiin varmasti, mitä
huomenna tapahtuu vaan siksi, että ymmärrettäisiin,
millaisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja on edessä. (l)
| Vaunut putosivat raiteilta ilmeisesti siksi,
kun juna ajautui väärälle raiteelle ja vauhtia oli liikaa. (l)
| Monet naiset sanovat, että heillä on kiloja siksi,
koska ovat saaneet niin ja niin monta lasta. Mutta ei
se ole selitys. (l)
Adpositioita ansiosta, johdosta, takia, tähden ja vuoksi käytetään
lauseiden välisissä liitoksissa konnektiiveina pronominin se kanssa.
Kuhunkin voi liittyä määritteeksi konjunktiolause, yleensä että‑,
mutta myös koska- tai kun-lause: sen
takia että ~ koska ~ kun.
(c)
Tietotekniikalla on ollut
muitakin seurauksia. Sen ansiosta tuhoamme
tänään vähemmän luontoa – –. (E) | Mutta
se ei tarkoita, että kuka tahansa suomalainen menestyisi maailmalla
vain sen takia että on suomalainen. (l)
| Meillä otetaan enemmän talteen kuin muissa Pohjoismaissa johtuen
siitä, että suomalaiset suhtautuvat elintensiirtoon myötämielisemmin. (l)
Konnektiivin ja konjunktiolauseen yhdistelmät
sijaitsevat yleensä hallitsevan lauseen jäljessä, mutta voivat hajotakin.
Samoin käyttäytyy adverbi siksi ja konjunktiolause.
(d)
Ei sinua ole sen
takia koulutettu että joutuisit
yön selkään lähtemään niin kuin minä. (k)
| – – yritin olla ajattelematta aamua ja lentomatkaa, kuinka
selviäisin perillä kaikesta ja löytäisin oikean sataman. Siksi ei
unta saa, kun kaikki vain nousee kerroksina
mieleen ja velloo sitten sisällä edestakaisin ettei nukahtamiselle
jää tilaa. (k)
Kaikenlaisissa kausaalisen suhteen konnektiivi-ilmauksissa
fokusointi on tavallista: juuri siksi, just
siks ku, nimenomaan sen takia että jne.
(e)
Näppäimiä on vähän ja juuri
siksi käyttö on kuvaustilanteessa helppoa. (l)
| YK:lla on hänen mielestään edelleen oma keskeinen roolinsa nimenomaan
sen takia, että se on edustavin kansainvälinen järjestö. (l)
Partikkeleita ‑hAn, nimittäin, näet sekä
puhutussa kielessä nääs käytetään perustelua
ilmaisevissa lausumissa, joskin niillä on myös muuta käyttöä (» § 806, 830 – 832). Nimittäin on
sijainniltaan melko vapaa partikkeli, joka kuitenkin suosii verbin tai
teemapaikan jälkeistä asemaa.
(f)
Ja jos teksti onkin kärsinyt
paikoin käännöksestä, on meidän hyväksyttävä ajatus, että oopperan
libretto ei ole tarkoitettu luettavaksi vaan laulettavaksi. Oopperahan on
musiikkia eikä sanataidetta (l) | Voisitko
jo ystävällisesti kertoa asiasi, – –. Minulla on nimittäin muutakin
tekemistä. (k) | Ei hätää, minä nimittäin voitin
lotossa. (E) | Helsinkiä verrattiin
joskus 1980-luvulla Tiranaan. Ainoina eurooppalaisina pääkaupunkeina näistä
kahdesta näet puuttui jazz-klubi. (l)
| On se paljon asiallisempaa keskustelua kuin täällä, joutuu nääs kirjoittamaan
oikealla nimellä. (E)