Dynaamista mahdollisuutta voidaan ilmaista verbiliitolla, mahdollisuusrakenteella, joka koostuu olla-verbistä ja pääverbin (t)tAvissA-nipputunnuksen sisältävästä muodosta: olla nähtävissä ~ saatavissa ~ tehtävissä (» § 450). Konstruktio merkitsee ilmi lausumattoman tai omistusrakenteen adverbiaalina olevan inhimillisen toimijan kykyä tai olosuhteista johtuvaa mahdollisuutta saavuttaa puheena oleva asiaintila.
Ilmauksen passiivisuus näkyy siinä, että lauseen subjekti on rooliltaan patientti, sama kuin vastaavan passiivilauseen objekti. Mahdollisuus riippuukin toisinaan enemmän subjektin ominaisuuksista kuin agentin kyvyistä; subjektin tarkoite on useimmiten eloton (ovi, asiat jne.). Lause vastaa merkitykseltään sellaista, jossa finiittiverbinä on voida-verbin passiivimuoto:
| Mahdollisuusrakenne | Passiivi |
| Ovi on korjattavissa. | Ovi voidaan korjata. |
| Asiat ovat hoidettavissa. | Asiat voidaan hoitaa. |
| Minä en ole parannettavissa. | Minua ei voi(da) parantaa. |
| Vesilahti ei ollut asutettavissa
heti jääkauden jälkeen. |
Vesilahtea ei voinut asuttaa heti jääkauden jälkeen. |
Mahdollisuusrakenteeseen voi kuulua myös toiminnan potentiaalisen suorittajan ilmaiseva genetiivisubjekti.
Olla-verbin (t)tAvissA-muotoon liittyvä aktiivin partisiippi voi esiintyä modaalisessa merkityksessä myös substantiivin määritteenä: tunnistettavissa oleva ’jonka voi tunnistaa’:
Edellinen pykälä