Sellaiset predikatiivina tai substantiivin määritteenä esiintyvät transitiiviverbien passiivismerkityksiset partisiipit kuin esim. sietämätön tai ihailtava tulkitaan modaalisiksi. Edellisen merkitys on ’jota ei voi sietää’, jälkimmäisen ’jota on syytä tai mahdollista ihailla’. Partisiipin jostakin oliosta tai asiasta predikoima ominaisuus ilmaistaan olioon kohdistuvana mahdollisena tai välttämättömänä tunteena tai asenteena. Se, jonka tunteesta on kyse, ilmaistaan allatiivimuotoisella lausekkeella.
Modaalisen tulkinnan mahdollisuus ja laatu – onko kyseessä mahdollisuus vai suotavuus tai asianmukaisuus – riippuvat kontekstista ja voivat siis vaihdella samalla sanallakin. Esimerkiksi syötävä tarkoittaa yleensä ’sellaista, minkä voi syödä’ (mahdollisuus), mutta lämpimänä syötävä on tulkittavissa suositukseksi ’kannattaa, on hyvä syödä lämpimänä’. Maksettava lasku tulkitaan ensisijaisesti velvollisuutta implikoivaksi, mutta myöhemmin maksettava lasku voi jossakin tilanteessa olla ’lasku jonka voi maksaa vasta myöhemmin’. Sana luettava on yleisessä käytössä ’lukukelpoisen, helppolukuisen’ merkityksessä (mahdollisuus), mutta tenttiin luettavat kirjat tarkoittavat ’kirjoja jotka täytyy lukea tenttiin’.
Modaalista merkitystä tukee partisiippiin liittyvä adverbi, esim. helposti, vaikeasti, hankalasti:
Tällainen adverbi ei useinkaan sovi partisiipin kantana olevan verbin määritteeksi (?maata puolustettiin hankalasti). Semanttisesti sitä vastaavat pikemminkin ilmaustyypit Maata on helppo puolustaa ja Ne ovat helppoja puolustaa (» § 509).