Kvanttorilauseessa esiintyy monenlaisia määränilmauksia: kvanttoripronomineja kuten useita, kvanttoriadverbeja kuten paljon, liikaa, sadoittain sekä mittailmauksia kuten 90 metriä (a). Määränilmauksena toimii myös vaihteluvälin ilmaus (b) tai joukkoa tai kokonaisuutta tarkoittava NP (c), ja määränilmaukseen voi sisältyä kvanttorin ohella substantiivi, joka myös kuvaa partitiivi-NP:n tarkoitetta (d).
Kvanttorilauseen määränilmauksena voi toimia adjektiivilauseke, etenkin jos siihen sisältyy kvanttoripronomini tai vertailusana, esim. muita, monenlaisia, erityyppisiä, kaikennäköisiä (e). Muutkin adjektiivit ovat eräin rajoituksin mahdollisia: adjektiivilauseke on rinnasteinen, siihen liittyy additiivinen fokuspartikkeli tai siitä ilmenee muulla tavoin, että kyse on partitiivi-NP:n tarkoittaman olio- tai ilmiölajin jakautumisesta luokkiin (f).
Rinnasteinen adjektiivilauseke törkeätä ja tavallista jakaa tarkoitteen kahteen tyyppiin. Lause *Veronkiertoa on törkeätä ei ole mahdollinen, koska adjektiivi ei jaa veronkiertoa tyyppeihin. Sen sijaan adjektiivi uusia lauseessa Salonkeja – – tuli uusia implikoi aiempia salonkeja ja siis kahta salonkityyppiä.
Kvanttorilauseen osat kuuluvat merkityksen kannalta yhteen: lauseessa ilmoitetaan partitiivisijaisen NP:n tarkoitteen suhteellinen tai absoluuttinen määrä. Syntaktisesti NP ja määränilmaus muodostavat kuitenkin erilliset lausekkeet ja ovat yhdistettävissä yhdeksi NP:ksi vain silloin, kun sekä määränilmaus että NP ovat monikollisia, esim. Hakijoita oli useita ~ Oli useita hakijoita. Kun määränilmaus on yksikössä ja NP monikossa, ne eivät voi kuulua samaan lausekkeeseen: Hakijoita on vielä kolme ~ monta mutta *kolme ~ monta hakijoita.