Deiktiset keinot eivät kaikki toimi samansuuntaisesti. Esimerkiksi yhtäältä tempuksen ja persoonan valinta sekä toisaalta demonstratiivipronominien ja deiktisten adverbien käyttö näyttävät usein toimivan toisistaan riippumatta. Tempuksilla ja persoonajärjestelmällä merkitään kertojan näkökulmaa, demonstratiivipronomineilla sekä ajan ja paikan adverbeilla kertomuksen henkilön näkökulmaa (» § 1474 – 1475):
Seuraava esimerkki kaunokirjallisuudesta havainnollistaa tätä oletusta erisuuntaisista deiktisistä keinoista. Siinä on minä-kertoja, joka selostaa aiemmin toiseen maahan käymäänsä puhelinkeskustelua. Referaattien verbinmuodot ovat kertojan nykyhetken edellyttämät, mutta deiktiset adverbit (siellä vs. täällä; nyt) ovat referoidun, aiemman puhetilanteen mukaiset.