SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Johtolause ja muut johtoilmaukset > Johtolauseen paikka > Jälkijohtolause > § 1484 Jälkijohtolauseen tyyppejä
§ 1484 Jälkijohtolauseen tyyppejä
Jälkijohtolauseen yhteydessä
repliikkinä on mahdollinen muukin kuin lause (a). Jälkijohtolauseen
verbi voi olla intransitiivinenkin (b) tai saada
objektikseen jonkin muun ilmauksen kuin puheen sisällöstä kertovan
jakson (c), jolloin johtoilmaus toimii repliikkiä selittävänä kommenttina.
(a)
Ei
minkäänlaista jokea, ei järveä, ei maamerkkiä, hän ajatteli
nyrpeänä. (k) | Rajua rajua,
huokailevat – – kansliapäällikkö Vilho Hirvi ja – – pääjohtaja Jukka
Sarjala. (L)
(b)
”Laman voi
katsoa päättyneen”, pääministeri ilakoi helmikuussa
1994. (l) | Radioaktiivinen vilja
sotketaan puhtaan viljan kanssa seokseksi, joka viranomaisten mukaan
ei ole vaarallista, Bujval irvistää happamasti. (l)
| – Silloin oli pirun kylmä, värjöttää Matti Ranin
jälleen Tähtitorninvuorella Helsingissä. (L)
| Olisi iltasta, kuului emännän ääni pirtistä,
kun hän oli porstuassa. (K)
(c)
”Mutta olojen
pitää olla sellaiset, että sinne ylipäätään viitsii mennä”, toinen
jatkaa ajatusleikkiä. (l) | ”Suorastaan
hirvittää ajatus, että Mikko jäisi valitsematta”, muuan
läsnäolija tiivistää yleisön ajatukset. (l)
| Painokoneilla tehdään keväällä yövuoroa ja lisäksi ollaan
viikonloppuisin ylitöissä, Pätynen kertoo tuoreimpia kuulumisia. (A)
Tyypillinen työnjako useilla kommunikatiivisilla
verbeillä onkin, että kun johtolause on referaatin edellä, ne esiintyvät
vain epäsuoran referaatin tai referatiivirakenteen yhteydessä, mutta
jälkijohtolauseessa suoran esityksen yhteydessä (d).
(d)
Poliisi epäilee miesten
liikkuneen punaisella Mitsubishi Galant ‑merkkisellä henkilöautolla. (l)
| vrt. Saitkos takeet, välihuutajat epäilivät. (l)
| Poika muistaa tarkasti, missä oli
sillä hetkellä, kun Tito kuoli. (l) | vrt.
Mä olin silloin yläasteella, kun tuli Jatsin syvin olemus – – muistaa Koivunen. (l)
Huom. Sananparsiformula, joka edustaa muottia repliikki
+ jälkijohtolause, on ns. wellerismi. Nimitys on peräisin sananparsitutkija
Archer Taylorilta, joka nimesi sanoi-tyyppiset
sananparret niitä runsaasti viljelleen Dickensin fiktiivisen henkilöhahmon
Samuel Wellerin mukaan. Yksinkertaiseen muottiin (Perästä
kuuluu, sano torventekijä) saattaa liittyä muita
aineksia seuraavasti: 1. kun-lause: Eipä
soo tuata ennen teheny, sanoo entinen miäs, ku akka kuali; Paljo
porua, vähän villoja, sano piru, kun sikaa keritti,
2. objekti: Nyt se alkaa, sano suutari nälkää,
3. datiiviadverbiaali: Ihmisiksi, sanoo Repin Maija
kanalle, 4. muu elementti: Lähettiin,
sano täi löylyssä (Järviö-Nieminen 1959).
Edellinen pykälä