Monissa puhutun kielen varianteissa sekä näitä jäljittelevässä kaunokirjallisessa dialogissa pronomineja se ja ne käytetään kerronnassa ihmisistäkin, kun taas pronominit hän ja he esiintyvät ensisijaisesti referaatissa ja ovat samaviitteisiä johtolauseen kommunikaatioverbin subjektin kanssa: Se sanoi, että hän antaa ne minulle. Tällaista toisen puhetilanteen puheaktipronominiin viittaavaa pronominia (tässä hän) nimitetään logoforiseksi. Logoforisen pronominin korrelaattina on siis johtolauseessa mainittu henkilö, jonka puhetta tai ajattelua referoidaan. Referaattia ympäröivässä kerronnassa samoin kuin johtolauseessa kyseisiin henkilöihin voidaan viitata myös pronomineilla se ja ne. (Pelkän se-pronominin käytöstä referoinnissa » § 1470.)
Kun hän-pronominia käytetään logoforisesti, pronominilla se voidaan referaatissa viitata johonkin sellaiseen henkilöön, joka ei ole sama kuin johtolauseen subjekti:
Logoforisesti toimii myös referatiivirakenteessa vAn/neen-tunnukseen liittyvä possessiivisuffiksi: se viittaa aina hallitsevan lauseen subjektiin, esim. Riittai kertoi lukeneensai koko tekstin, vrt. Eskoj on ollut ahkerana. Riittai kertoi hänenj lukeneen koko tekstin. Referatiivirakenteen possessiivisuffiksi voi olla samaviitteinen myös hallitsevan rakenteen subjektina olevien ihmistä tarkoittavien pronominien se ja ne kanssa toisin kuin possessiivikongruenssitapauksissa (*seni kirjansai) (» § 1296).