Taustoittava pykälä
Lauseen subjektina olevan pronominin sekä objektissa tai adverbiaalissa olevan possessiivisuffiksin samaviitteisyys (Minä myin autoni) ei edusta possessiivikongruenssia, vaan siinä on kyse persoona-ainesten refleksiivisestä käytöstä (» § 1448). Lauseen sisällä myös eriviitteisyys on mahdollista, esim. seuraavassa possessiivisuffiksi ei ole subjektipronominin sitoma vaan kongruoi samassa lausekkeessa olevan pronominimääritteen kanssa: Hän myi autoni ~ minun autoni. Possessiivisuffiksin pois jääminen tässä asemassa ei ole inkongruenssia vaan aiheuttaa merkityksen muuttumisen, vrt. Minä myin autoni ≠ Minä myin auton. Toiseksi refleksiivisessä tapauksessa subjektina voi olla muukin nomini kuin pronomini:
Myöskään hallitsevan lauseen subjektin ja referatiivirakenteen possessiivisuffiksin samaviitteisyys ei edusta possessiivikongruenssia. Referatiivirakenne voi saada 3. persoonan possessiivisuffiksin, joka on hallitsevan rakenteen subjektin kanssa samaviitteinen, toisin kuin possessiivikongruenssia edustavassa NP-tapauksessa: Se sanoi alkavansa työt; vrt. sen kirja ~ *sen kirjansa.
Finaalinen A-infinitiivin translatiivi on vailla ilmisubjektia mutta saa pakollisen possessiivisuffiksin, joka on samaviitteinen hallitsevan rakenteen subjektin kanssa: Hän säästää rahaa ostaakseen ~ *ostaaksi asunnon; Sain asian hoitaakseni; Pelkäsin kuollakseni (» § 1452 – 1453). Lauseenmääritteinä esiintyy leksikaalistuneita infinitiivin translatiivimuotoja, joista 3. persoonaan kuuluu pakollinen pronominin genetiivi: