Predikatiivina oleva adjektiivilauseke, tietyin ehdoin myös substantiivilauseke, kongruoi subjektin samoin kuin lauseenalkuisen elatiivimuotoisen substantiivilausekkeen kanssa luvussa (» asetelma 167).
| Onnistumisen todennäköisyys on pieni. | Mahdollisuudet ovat vähäiset. | |
| Lumi on puhdasta. | Kinokset ovat korkeita. | |
| Yrityksestä tuli vakavarainen. | Yrityksistä tuli avuttomia. | |
| Miettisestä tuli ystäväni. | Miettisistä tuli läheisiä ystäviäni. | |
| Kallesta tuli paras työntekijä. | Kallesta ja Villestä tuli parhaat työntekijät. | |
| Hänen palkkansa on ongelma. | Hänen vitsinsä ovat helmiä. | |
| Näyttely oli menestys. | Messut olivat kuumia puheenaiheita. |
Monikollisessa predikatiivilauseessa on siis yhteensä kolme monikon tunnusta – subjekti-NP:ssä, finiittiverbissä sekä predikatiivilausekkeessa: Autot ovat kuraiset ~ kuraisia. Sekä nominatiivi- että partitiivimuotoinen predikatiivilauseke kongruoivat subjektin kanssa monikossa (a). Silloinkin kun verbin kolmannen persoonan muoto jää puhutussa kielessä kongruoimatta monikollisen subjektin kanssa, predikatiivi on aina monikollinen (b).
Kun subjektina on monikkosana, jolla tarkoitetaan yhtä oliota, tai parilliseen tarkoitteeseen viittaava sana, predikatiivi on nominatiivimuotoinen, erisnimissä yksiköllinenkin (c) (» § 1275). Habitiiviadverbiaalin rajaamassa ilmauksessa voi olla joko nominatiivi- tai partitiivimuotoinen predikatiivi (d). (Predikatiivin sijan määräytymisestä tarkemmin » § 944.)
Huom. Yksipersoonaisen passiivilauseen predikatiivi on monikossa: Onko täällä oltu kilttejä? (~ *kiltti). Vastaavasti nollapersoona on yksiköllinen ja predikatiivi numerukseltaan sen mukainen: Jos ∅ on taitava, voi rikastua tekemättä työtä. Nesessiivirakenteissa, joissa passiivi ja nollapersoona lankeavat yhteen, predikatiivi voi olla joko yksikkö- tai monikkomuotoinen: Pitäisi olla kohtelias ~ kohteliaita (» § 1323, 1355).
Edellinen pykälä