Referaatissa voivat kertojan ja referoidun näkökulmat yhdistyä niin syntaktisesti kuin leksikaalisestikin. Ensinnäkin referoitu repliikki voi sijoittua syntaktisesti kerronnan osaksi että-lauseella tai referatiivirakenteella. Toiseksi deiktisen elementin kuten pronominin tai tempuksen vaihdos itse referaatissa voi välittää kertojan näkökulman. Jokin sanastoseikka puolestaan voi leimallisesti välittää referoitavan näkökulmaa. Esimerkkiryhmän (a) referointitapauksissa referaatti on syntaktisesti liitetty kerronnan (johtolauseen) alaisuuteen, mutta sananvalinta on peräisin referoitavalta henkilöltä. Päätelmä sananvalinnan kuulumisesta referoitavalle perustuu mm. sen affektisuuteen. Ryhmän (b) tapauksissa sananvalinta on puolestaan selvemmin kertojan.
Näkökulmien limittyessä ei lukija tai kuulija voi kuitenkaan olla aina varma, onko kertoja viitannut esim. johonkin henkilöön omin sanoin vai siteerannut tällä kohtaa referoimaansa henkilöä sananmukaisesti. Esimerkissä (c) johtolauseen subjektin tarkoittama henkilö on voinut sanoa aiemmin: Olet aviomieheni setä, mutta yhtä hyvin esimerkiksi Olet Laurin setä, jolloin kertoja on tunnistanut Laurin puhekumppaninsa aviomieheksi ja vaihtanut samaan tarkoitteeseen viittaavan ilmauksen toiseksi.
Referoija voi esittää referoimansa henkilön käsityksen muuten uskollisesti, mutta saada referaattiin näkyville oman epäröivän suhtautumisensa väitteen paikkansapitävyyteen käyttämällä konditionaalia (d). Lauseeseen voi sisältyä lisäksi jokin eksplisiittinen leksikaalinen peruste tiedon epäilyttävyydelle (e).