Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit > Syntaktiset lausetyypit > Yleistä > § 891 Monikäyttöiset lausetyypit ja erikoislausetyypit

§ 891 Monikäyttöiset lausetyypit ja erikoislausetyypit

Lauseita voidaan tyypitellä rakenteellisesti sen mukaan, millaisia jäseniä niihin verbin ohella kuuluu. Yleiskuvan tällä perusteella erottuvista lausetyypeistä antaa asetelma 140, jossa ne esitetään karkeistettuna.

Asetelma 140: Lausetyyppejä
  Teema  
Monikäyttöiset lausetyypit  
Transitiivilause Te rikoitte ikkunan.
  Minä pelkään sinua.
Intransitiivilause Lokit lentelevät ja kirkuvat.
  Tilastot valehtelevat ~ valmistuivat.
Kopulalause Sinä olet ihana ~ lohtunani.
  Paketti on Oulusta ~ sinulle ~ kateissa.
Erikoislausetyypit
Eksistentiaalilause Pöydällä on kirjoja.
Omistuslause Vaarilla on saari.
Ilmiölause   Syttyi sota.
Tilalause Ulkona sataa ja on kylmä.
Kvanttorilause Syitä on monenlaisia.
Tuloslause Meistä tulee kuuluisia.
Tunnekausatiivilause Minua pelottaa.
Genetiivialkuinen Minun on sääli häntä.

Monikäyttöisiä lausetyyppejä ovat transitiivi-, intransitiivi- ja kopulalause. Transitiivi- ja intransitiivilause eroavat toisistaan sen suhteen, onko lauseessa subjektin lisäksi objekti. Tyypillisimmillään transitiivilause ilmaisee tulokseen johtavaa tai pyrkivää tekoa, kuten Joku rikkoi ikkunan, intransitiivilause taas suuntautumatonta toimintaa kuten Lokit lentelevät ja kirkuvat. Molemmat tyypit ovat kuitenkin merkitykseltään avoimia, eivät mihinkään tiettyyn merkitykseen rajoittuvia. Lisäksi on huomattava, että transitiivista verbiä ei useistakaan syistä aina käytetä objektillisena, esim. Lapset söivät ja lähtivät ulos; Meillä leivotaan kerran viikossa. Nämä lauseet noudattavat ns. intransitiivimuottia (» § 460) ja ovat siis analysoitavissa intransitiivisiksi. Toisaalta intransitiivisia verbejä voi käyttää objektillisena transitiivisessa muotissa, esim. Puisto kuhisi nuoria pareja, tai resultatiivimuotissa, esim. Istuin selkäni kipeäksi (» § 464).

Kopulalauseessa on verbinä olla. Siinä on subjektin ohella toisena jäsenenä predikatiivi (Sinä olet ihana) tai adverbiaali (Paketti on Oulusta; Olitko jo syömässä?), joka toimii yhdessä olla-verbin kanssa lauseen predikaattina. Kopulalauseet ovat aspektiltaan tilojen kuvauksia (» § 1502).

Suppeampikäyttöiset erikoislausetyypit ovat selvemmin tiettyihin merkityksiin vakiintuneita konstruktioita. Ne ovat tunnekausatiivilausetta lukuun ottamatta periaatteessa intransitiivisia. Useille on kuitenkin osoitettavissa samaa muottia noudattava transitiivinen variantti, jonka verbi on passiivissa, esim. Pöydällä on kirjoja ~ Pöydälle ladottiin kirjoja; Syitä on monenlaisia ~ Syitä keksittiin monenlaisia. Monikäyttöisillä lausetyypeillä on lauseenalkuinen nominatiivimuotoinen perussubjekti, kun taas erikoislausetyypeissä on ensimmäisenä jäsenenä paikallis-, partitiivi- tai genetiivisijainen lauseke ja niillä joko ei ole subjektia tai se on vähemmän subjektimainen kuin monikäyttöisten lausetyyppien subjekti. Erikoislausetyyppien analysoinnissa onkin olennaisempaa nähdä konstruktiot usean ominaisuuden kimppuna kuin jäsentää niitä perinteisten lauseenjäsenten avulla.

Keskeinen erikoislausetyypeistä on eksistentiaalilause. Omistus-, ilmiö- ja tilalause ovat sen alatyyppejä. Eksistentiaalilauseen teemana olevaa paikanilmausta vastaa omistuslauseessa habitiivinen lauseke. Ilmiölauseella ei ole teemaa, mutta implisiittisesti lause koskee jotakin paikkaa tai ajankohtaa; adverbiaalialkuinen tilalause kuvaa sää- ja tunnetiloja. Kvanttorilausetta yhdistää eksistentiaalilauseeseen partitiivi-NP. Tuloslause on rakenteeltaan identtinen eksistentiaalilauseen kanssa, mutta eroaa siitä semanttisesti, sillä tulla-verbi ei ole siinä liikeverbinä vaan merkityksessä ’tulla joksikin’. Tunnekausatiivilauseilla ja eräillä genetiivialkuisilla kiteymillä ei ole yhtymäkohtia eksistentiaalilauseeseen.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Lause, virke ja lausuma

Lauseen jäsenet

Lausemaisuus ja sen asteet

Yhdyslause

Modaaliset lausetyypit

Syntaktiset lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Yleistä

Yksipersoonainen passiivi

Monipersoonaiset passiivit

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot