Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kiellon ilmaisukeinot > Epä- ja ei-alkuiset sanat > § 1630 Epävarma, epäluuloinen, epäonni

§ 1630 Epävarma, epäluuloinen, epäonni

Sanan alkuun liittyvät kieltoprefiksit muuntavat sanan merkitykseltään vastakkaiseksi tai muuten negatiiviseksi. Prefiksejä ovat epä- ja ei- sekä vierasperäiset dis‑, anti‑, pseudo‑, de‑, a-, in- ja non- (» § 172).

Epä- on alkuaan kieltoverbin partisiippimuoto; se kohdistaa kiellon yksittäiseen sanaan ilmaisten yleensä sen kontraarista vastakohtaa. Epä-alkuiset sanat ovat useimmiten adjektiiveja. Epä-alkuisen adjektiivin sisältävä lause vastaa merkitykseltään kieltoverbillistä ilmausta, jossa on epä-alkuisen sanan edusosa.

 
Hän on asiasta epävarma. | Hän ei ole asiasta varma.

Epä- liittyy – periaatteessa produktiivisesti – abstraktia ominaisuutta ilmaiseviin adjektiiveihin, esim. epämiellyttävä, epäkiitollinen, epäolennainen, sekä vierasperäisiin adjektiiveihin, esim. epäeettinen, epämoraalinen, epäsosiaalinen. Se ei liity sellaisiin adjektiiveihin, joilla on kontraarinen vastine, esim. hyvä : paha, suuri : pieni, kaunis : ruma. Sellaisia epä-sanoja ei siis ole kuin *epäsuuri, *epäpieni, *epäpaha, *epäkaunis. Toisaalta kaikkien epä-alkuisten adjektiivien myönteisenä vastineena ei ole niiden edusosa. Esimerkiksi semanttisesti läpinäkyvillä adjektiiveilla epävarma ’ei varma’ ja epäselvä ’ei selvä’ on myönteiset vastineet varma ja selvä, mutta adjektiiveilla epäluuloinen ja epätoivoinen ei ole vastineita *luuloinen ja *toivoinen.

Osalla epä-alkuisista adjektiiveista on tOn-johtiminen vastine; monet tällaisista pareista ovat keskenään lähimerkityksisiä, eivät kuitenkaan kaikki:

 
epäasiallinen ~ asiaton | epäjatkuva ~ jatkumaton | epäkelpo ~ kelvoton | epäkiitollinen ~ kiittämätön | epäluonnollinen ~ luonnoton | epäsäännöllinen ~ säännötön | epätavallinen ~ tavaton
 
epätyydyttävä ≠ tyydyttämätön | epäuskottava ≠ uskomaton | epämiehekäs ≠ miehetön | epäuskoinen ≠ uskoton

On myös epä-alkuisia substantiiveja, esim. epäjärjestys, epäluottamus, epäonni, epäusko; tilapäisemmätkin ovat mahdollisia: epäjoulu, epäjääkiekko. Monet substantiivit ovat leksikaalistumia, jotka eivät ole merkitykseltään edusosan kieltäviä, esim. epäkohta (ei tarkoita ’ei-paikkaa’), epäsikiö, epäsuhta.

Epä-alkuisissa sanoissa on lisäksi adverbeja ja joitakin verbejä, esim. epätarkasti, epäedukseen, epäkunnossa; epäonnistua.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Yleistä

Kiellon vaikutusala

Kiellon ilmaisukeinot

Kieltohakuisuus

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot