SISÄLLYS > ILMIÖT > Kielto ja kielteiset ilmaukset > Kieltohakuisuus > Myönteisiä aineksia kieltolauseessa > § 1644 Eikö olekin
mukavaa
§ 1644 Eikö olekin
mukavaa
Positiivisesti polaarisia elementtejä esiintyy erityisesti eikö-alkuisessa
kysymyksessä, johon odotetaan myönteistä tai neutraalia vastausta
(a); kysymys tulkitaan usein retoriseksi. Tavallisin elementti
on ‑kin. Myös myönteistä lausetta seuraava
vahvistuskysymys on tällöin muodoltaan kielteinen mutta tehtävältään
väitettä vahvistava (b) (» § 1058, 1697).
(a)
Eikö vanhuuden
viisaudessa olekin jotain suurta ja hienoa? (l)
| Eikö nainen ole erityisesti ortodoksisessa
uskossa jopa miehen yläpuolella, Jumalanäitinä? (l)
| Olisiko se enää hyvää, eikö siinä jo tuntuisi
raa’an viinan maku? (l)
(b)
Hän on suloinen
lapsi, eikö olekin. (k)
| Näinhän se menee, eikö menekin,
– –. (L)
Kielteisessä imperatiivilauseessa
voi olla myöntöhakuinen ‑kin, kun se
liittyy nominaaliseen lausekkeeseen (c). Esimerkiksi verbissä tai
partikkelissa muoto on kiellon edellyttämä -kAAn (d)
(» § 842).
(c)
Älä nyt
ala sinäkin, Helmi! (k)
| Älä tee sitäkin! vrt. Älä tee
sitäkään.
(d)
Älä luulekaan että
annan sinun laiminlyödä aviollisia velvollisuuksiasi – –. (k) ~
*Älä luulekin – –. | Älä nyt kuitenkaan oikein
kallista, – –. (k)
Positiivisesti polaarinen pronomini kuten jokin voi
esiintyä kieltolauseessa, kun se jää kiellon vaikutusalan ulkopuolelle
(» § 1617).
Seuraavassa esimerkissä ilmaistaan, että ’on jokin yksi entiteetti,
joka suljetaan puheena olevan ulkopuolelle’.
(e)
Liiketuttavuuksia
voi kulttuuritilaisuuksissa syventää perhetasolle. Joitakin kontakteja ei
edes saa ilman tätä. (l)
Myös ei – vain ‑ilmauksen vain-jaksossa
polaarinen elementti on kieltolauseesta huolimatta positiivinen,
sillä lauseessa kielletään merkitys ’ainoastaan’:
(f)
– – siviiliväestöön kohdistuva
täysimittainen sota ei voi missään oloissa
olla vain jonkin maan sisäinen asia. (l)
| Kauneus ei ollut vain
jotakin katsottavaa; sitä saattoi myös tehdä. (l)