Logiikan perinteessä modaalisia perusmerkityksiä ovat mahdollinen ja välttämätön. Luonnollisella kielellä ilmaistava mahdollisuus tai välttämättömyys voi olla monen tyyppistä. Logiikan episteemisen ja deonttisen modaalisuuden lisäksi puhutaan dynaamisesta modaalisuudesta sekä puhujan päättelyyn perustuvasta praktisesta välttämättömyydestä. Dynaaminen modaalisuus ilmaisee toiminnan olosuhteista juontuvia edellytyksiä, deonttinen taas riippuvuutta normeista tai muusta auktoriteetista.
Modaalisuuden lajien merkityserot eivät aina ole aidossa kielenkäytössä näin selviä. Ensinnäkään keskeiset modaaliverbit voida, pitää ja täytyä eivät sellaisenaan edusta yhtä tiettyä modaalisuuden lajia vaan saavat viime kädessä tulkintansa kontekstissaan. Monet muut modaali-ilmaukset kuten potentiaalimodus (» § 1597) tai modaaliset adverbit (» § 1601) rajoittuvat sen sijaan vain episteemisen merkityksen välittämiseen.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset