Kun teemaa ei ole, lause alkaa finiittiverbillä ja muodostuu siis pelkästä loppukentästä. Tällaisessa lauseessa ei ole ilmisubjektia – esim. subjektipronominia ei panna ilmi – tai subjektina on lauseenloppuinen infinitiivilauseke tai lause. Muita keskeisiä tapauksia ovat tietynlaiset passiivi-, nollapersoona-, tila- ja ilmiölauseet:
Loppukenttä = lause | |
Imperatiivi | Katso tänne. Lähdetään jo. Olkoon menneeksi. |
1. ja 2. persoona | Pyytäisin puheenvuoroa. Olette oikeassa. |
Anaforinen nollasubjekti | [Hän ei tee mitään.] Istuu tuolissaan ja katselee ulos. |
Yleistävä mon. 3. persoona | Väittävät, että hän kierii rahassa. |
Nollasubjekti | Pitäisi olla ystävällisempi. |
Yksipersoonainen passiivi | Tarvitaan lisää tutkimusta. |
Tilalause | On ihan liian kylmä. |
Ilmiölause | Syttyi sota. |
Infinitiivisubjekti | On tyhmää valittaa. |
Lausesubjekti | On hyvä, että on vielä idealisteja. |
Useimmat mainitut rakenteet esiintyvät kuitenkin myös teema-alkuisina. Tilalauseissa on tyypillisesti teemana paikan- tai ajanilmaus (passiivista ja nollapersoonasta » § 1373). Lause voi koostua pelkästä loppukentästä siitä syystä, että ainoa NP on indefiniittinen ja esitellään tekstiin uutena tarkoitteena, kuten esimerkin (a) ilmiölauseessa ja esimerkin (b) passiivilauseessa (» § 1318). Tällainen NP on usein myös pitkä, esim. relatiivilauseen sisältävä (b).
Eräät loppukentästä koostuvat ilmaustyypit ovat kiteytyneitä kerronnan aloitusmalleja: Elettiin syyskuun alkua ja Tapahtui Jämsässä eräänä iltana (l).
Imperatiivilauseissa ei ole nominaalista teemaa, eikä lauseissa, joihin voi lisätä subjektipronominin, ole muuta neutraalia teemaa kuin tämä pronomini: (Minä) pyytäisin puheenvuoroa. Näiden lauseiden alussa voi kuitenkin olla lauseke, joka sijaitsee esikentässä, sillä se saa tälle asemalle tyypillisen kontrastiivisen tulkinnan (c). Tulkinta on samanlainen kuin jos subjektipronomini olisi teemapaikassa: Loput (minä) kuvittelen (» § 1380). Kontrastiivisella lausekkeella alkava imperatiivilause on tyypillisesti kielteinen (d). Imperatiivilauseen alussa esiintyy myös toiminnan edellytystä ilmaiseva puiteadverbiaali: Hätätilanteessa särje lasi (A) (» § 1653).