VISK - § 1403 Mihin lause ja pronomini sijoittuvat lauseessa

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Hajarakenteet > Lause hajarakenteen osana > Hajarakenne ja lauseen rakenne > § 1403 Mihin lause ja pronomini sijoittuvat lauseessa

§ 1403 Mihin lause ja pronomini sijoittuvat lauseessa

Hajarakenteessa lause sijaitsee hallitsevan lauseen reunalla (a). Yhtäjaksoisessa vaihtoehdossa lause on toisen lauseen keskellä, mikä saattaa vaikeuttaa tämän rakenteen hahmottamista (b).

(a)

[lause 1 [lause 2]]

[Joskus siitä voi olla hyötyä [että ~ joka… ].]

(b)

[lause 1 [lause 2]… ]

[Joskus siitä [että ~ joka… ] voi olla hyötyä.]

Toisaalta lauseesta irrallisen tukipronominin tehtävänä on osoittaa lauseen sanajärjestystyyppi: pronomini voi tuoda esiin kontrastin lauseiden tarkoittamien asiaintilojen välillä (c) (» § 1380). Se voi myös osoittaa lauseen tunnusmerkkisesti verbialkuiseksi ja sen mukaisesti emfaattiseksi (d); tämä tulkinta ei kävisi ilmi ilman pronominia (On kumma, kun…) (» § 1385 – 1386).

(c)

En mä sitä ihmettele että se jätti Orvon, mutta sitä mä en oo jaksanu hyväksyä ettei se pyytäny mua mukaansa. (k)

(d)

On se kumma, kun tonnin setelillä kaupassa maksava saa poliisit peräänsä. (l)

Toiset lauseasemat suosivat hajarakennetta enemmän kuin toiset. Lauseesta irrallinen pro-sana tai pro-sanan sisältävä lauseke voi aloittaa lauseen joko teemana (e) tai esikentässä (f), mutta lauseen alussa esiintyy kirjoitetussa kielessä myös yhtäjaksoinen rakenne, esim. Se, että meistä tuli tapparalaisia, ei ollut sattuma (l); Niin hyvää tulosta, että kaikki olisivat tyytyväisiä, Brysselistä tuskin on mahdollista tuoda (l).

(e)

Teemapaikka	V X	Lause
Se	ei ollut sattuma,	että näin kävi.

– Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä kuolintodistuksessani lukee, eikä sillä ole merkitystä mitä muut sanovat. (l) | Sellaisetkin juhlat on järjestetty, joissa hinnaksi tuli 15 000 markkaa vierasta kohti. (l)

(f)

Esikenttä	Teemapaikka	V X	Lause
Sitä	minä	en vieläkään ymmärrä,	että tässä näin kävi.

Sen minä muistan että tilasin taksin. (k) | – En tiennyt ihan tarkkaa pistetilannetta, mutta sen tiesin, että mitali on kiinni minusta. (l)

Pro-sana voi olla teemana niin, että sitä edeltää toinen ilmaus (g). Yhtäjaksoisina tällaisia rakenteita esiintyy harvakseltaan, jos lause on lyhyt, esim. Ei se mitä näkyy pinnalta ole olennaisinta (l).

(g)

	Teemapaikka	V X	Lause
Ketä	se	kiinnostaa,	missä minä kuljen?

– Kyllä se pitää huomioida, että epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Työttömyysturvan epäkohdat pitää korjata. Ei siinä mitään järkeä ole, että ihmiset eivät ota lyhytaikaista työtä vastaan, kun työttömänä pärjää paremmin. (l) | – Mikä parlamentti se on, joka käyttää aikaansa palkkojen hyväksymiseen ja parlamentin virkamiesten määrästä päättämiseen, – –. (l)

Hajarakenne on käytännössä ainoa mahdollisuus, kun ilmaus on loppukentässä mutta ei viimeisenä (h). Etenkin pelkkä verbi lienee lauseen jäljessä mahdoton: *En minä (sitä), että olisin jotain yletöntä halunnut, tarkoita.

(h)

	Teemapaikka	(X) pro X	Lause
En	minä	niin sanonut,	että se väärin olisi.
	Äiti	ei ota semmoista mukaan,	joka kiukuttelee.

En minä sitä tarkoita että olisin jotain yletöntä halunnut; – –. (k) | Ei se kokouspalkkio niin suuri ole, että tuollaista kannattaisi tehdä. (l) | – Minulta on jäänyt sellaiset tähden elkeet pois, että vedän laulut ja lähden takahuoneeseen äkkiä piiloon. (l)