SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti > § 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän
on ehkä iltaisin neulonut
§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän
on ehkä iltaisin neulonut
Määritteet ja partikkelit voivat sijoittua
lauseen sisällä eri paikkoihin, joiden määrä riippuu siitä, onko
predikaatti liittomuodossa ja onko lauseen lopussa verbin täydennys
(» asetelma 173).
Asema 1 on liittomuodon edellä, asema 3 sen jäljessä; asema 2 merkitsee
kolmisanaisen liittomuodon tapauksessa kahta verbien välistä paikkaa.
Asetelma 173: Määritteiden ja partikkelien lauseensisäiset asemat
|
1 |
Vfin |
2 |
V |
2 |
V |
3 |
|
|
↓ |
|
↓ |
|
↓ |
|
↓ |
|
Hän |
|
on |
|
lähtenyt |
|
|
|
Tanskaan. |
Täällä |
|
ei |
|
maalattu |
|
|
|
lattioita. |
Se |
|
on |
|
otettava |
|
|
|
puheeksi. |
Muut |
|
eivät |
|
ole |
|
käyneet |
|
kaupungissa. |
Sitä |
|
ei |
|
ollut |
|
tuotu |
|
perille. |
Kirjoitetun kielen itsenäisessä teema-alkuisessa lauseessa
esiintyy teeman ja finiittiverbin välissä, asemassa 1, lähinnä partikkeleita
tai kevyitä, partikkelimaisia adverbeja, joita luetellaan kohdassa
(a) (sävypartikkelien kuten nyt ja sit(ten) sijainnista » § 821 – 826). Puheessa
teeman ja finiittiverbin välissä voi olla painavampikin adverbiaali
tai useampia (b).
(a)
aina, ehkä,
ihan, ikään kuin, ilmeisesti, itse asiassa, joka tapauksessa, kai,
kenties, kerta kaikkiaan, kuitenkin, kyllä, nimittäin, nyt, näet,
näköjään, oikein, puolestaan, sen sijaan, sentään, siis, silti,
sinänsä, sit(ten), sitä vastoin, suorastaan, taas, tietysti, todella(kin), toki,
tosiaan tosin, tuskin, varmaan, yhtä kaikki
Mikä sensaatio
siinä on, että Kekkonen sanoo itseään kristityksi? Se kai on
ollut tiedossa kauan aikaa. (l) | –
Nykyisessä elämässäni kaipaan eniten riskiä. Minä todella nautin
pannessani henkeni alttiiksi. (l) | –
Hän ei koskaan pysty puhumaan Keskustasta maltillisesti. Hän aina kiihtyy,
– –. (l)
(b)
[Haastattelija
pohjustaa kysymystään:] Sinä hyvin usein käytät
näissä jutuissasi myöskin valokuvaa (R)
| Kuule mä varmuuden vuoks teleffoonilla ilmotan
sulle. Mä lähetän sulle paperin huamena. (p)
Asemassa 1 esiintyy kuitenkin adverbiaalimääritteitä
silloin, kun myös esikentässä on jotakin:
(c)
|
?Asia |
Lindin mielestä |
vaikutti jotenkin oudolta. |
Jotenkin oudolta |
asia |
Lindin mielestä |
vaikutti. |
… minkä vuoksi |
asia |
Lindin mielestä |
vaikutti jotenkin oudolta. |
Jos |
asia |
Lindin mielestä |
vaikutti jotenkin oudolta. |
Esikentässä voi olla lauseke (d) tai aines,
joka välttämättä on teeman edellä: konjunktio, relatiivi- tai interrogatiivipronomini;
tämä koskee myös subjektialkuisia relatiivilauseita (e).
(d)
Varmaan hän paluulennolla ostaa
sitä itsekin. (k) | Kolmenkymmenen
ja neljänkymmenen välillä hän aamulla partaa
ajaessaan yllätti peilissä mitättömyyden, turhantärkeän virkamiehen,
– –. (k)
(e)
Kun Martti
Ahtisaari sitten noin tunnin lämmityksen jälkeen pääsi
itse puhumaan, aiheena oli turvallisuuspolitiikka laajasti käsitettynä. (l)
| Kirsti selasi sunnuntaisivut esiin nähdäkseen, ketä Hytönen tällä
kertaa grillasi. (k) | Yrittääkö
hän pelastaa ainakin osan 2 500 amerikkalaisesta, joiden hän maanantaina myönsi
olevan panttivankeina Kuwaitissa? (l)
| Kaikki isot puolueet ovat vaalien alla ilmoittaneet säästävänsä
kuntien valtionosuuksista, mikä helposti osuu
kunnissa peruskouluun. (l)
Liittomuodon osien välissä, asemassa 2, voi etenkin kirjoitetussa
kielessä olla useita erilaisia määritteitä:
(f)
Muun perheen tietämättä hän
on iltaisin vapaahetkinään jo vuosia väkertänyt
novelleja. (l) | Toisen maailmansodan
jälkeen ei runoudessa lottoporukan mielestä ilmeisesti tapahtunut
muuta kuin modernismin laajeneminen viimeisiinkiin periferioihin,
– –. (k) | Urheiluruudun ja Helsingin
Sanomien toimittajat olivat kuitenkin keskiviikkona puhelinhaastattelussa kertoneet
Cowanille, mitä uutistoimisto oli kirjoittanut. (l)
Kun adverbiaaleja on sekä verbien välissä että koko liittomuodon
jäljessä eli asemassa 3, verbien välisellä adverbiaalilla on tyypillisesti
verbiin löyhempi suhde kuin verbin jälkeisellä (» § 1389).
Sama adverbiaali voi saada sijainnista riippuen erilaisen tulkinnan.
Esimerkissä (g) predikatiiviadverbiaali malleina luo
kausaalisen implikaation (’koska ovat malleja’), kuten lauseenalkuinenkin
adverbiaali. Verbin jäljessä sama ilmaus ymmärretään verbistä riippuen
täydennykseksi tai verbin määritteeksi (h).
(g)
Vaikka kumpikin [haastateltu] on malleina tottunut
esiintymään, omat häät kiihdyttivät molempien pulssia. (L) vrt. Malleina he
ovat tottuneet esiintymään, mutta – –.
(h)
Kumpikin on
tottunut esiintymään mallina.
| Kumpikin on tottunut puhumaan mallina.
Sana selvästi ymmärretään
asemissa 1 ja 2 episteemiseksi koko lauseen adverbiaaliksi, jolla
ilmaistaan päättelyn varmuutta: Mielipiteet ovat selvästi jakautuneet
kahtia. Lauseen lopussa, osana reemaa, sana selvästi hahmottuu
tavan adverbiaaliksi: Asiaa ei voi riittävästi
korostaa; vaara on todellinen. Tekemämme kokeet osoittivat sen selvästi (l). (Adverbiaalien
sijainnista ja tulkinnasta myös
» § 970 –
971,
987,
1001.)