SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Sävypartikkelit > Itsenäiset sävypartikkelit > Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta > § 826 Partikkelit aina ja vasta
§ 826 Partikkelit aina ja vasta
Temporaalinen adverbi aina on
kvanttoripronominin kaikki semanttinen
sukulainen ja ilmaisee tilan tai tapahtuman kaikenaikaisuutta tai
jatkuvaa toistumista. Partikkelistuneena aina esiintyy
joko subjektin jäljessä tai lausumanalkuisena. Tällöin se tuo lauseeseen
modaalisen ’mahdollisuuden’ merkityksen:
(a)
Kyllä minä sinusta aina selviän.
~ Aina minä sinusta selviän. ’Pystyn selviämään
sinusta’, ei: ’Selviän sinusta aina’. | – –
kyllä niiltä aina maksun saa kuinka päin tahansa kunhan
vain toisin pari pulloa prenkkua, – –. (k)
| – Joo, aina me [hillan] hinnasta
sovitaan, lankomies taputti olalle. (E)
Ajan ja paikan ilmauksiin liittyvänä fokuspartikkelina vasta merkitsee
’ei vielä; ei ennen kuin’, esim. vasta nyt, vasta
kotona. Sävypartikkelina se liittyy affektisiin, päivitteleviin
tai vastaaviin lausumiin (b). Tavallisesti se esiintyy fokusoivassa rakenteessa
tyyppiä x (se) vasta y on ~ y:n
tekee (c).
(b)
Ja ajatellaan
vaikka Keski- ja Etelä-Euroopassa suosittuja jälkiruokia. Ne vasta makeita ovat. (l)
| Terhi vasta tempun teki! (l)
(c)
Se se vasta kaheli
on, kaahaa moottoripyörineen mitä mahdottomimmissa paikoissa. (k)
| Sinä se vasta olet todella huumorimiehiä! (k)
| Siinäpä vasta tyhmä porukka. (l)