Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Dialogipartikkelit > Dialogipartikkelien kombinaatiot > § 799 Jaa jaa, ai jaaha, ai niin, on joo

§ 799 Jaa jaa, ai jaaha, ai niin, on joo

Useimmat dialogipartikkelit esiintyvät myös kahdentuneina, esim. joo joo, just just, niin niin, kyllä kyllä, aha aha, no no. Perättäiset partikkelit voivat saada vaihtoehtoisia painotuksia ja sävelkulkuja, esimerkiksi ↑jaajaa vs. ↓jaajaa. Yksikään dialogipartikkeli ei merkitse kahdentuneena samaa kuin yksin. Kahdennuksen voi tulkita intensiteetin lisäykseksi, vrt. esim. adjektiivin määritteen toisto hyvin hyvin taitava (» § 1737), mutta toistolla on muitakin merkityksiä. Partikkelit jaa ja kyllä tuntuvat kahdentuneena ennakoivan selvemmin lopetusta kuin yksinkertaisena.

A: Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa jo pitkään.
B1: Jaa. ’vai niin’
B2: Jaa jaa ’puhu sinä vaan’
V: Maanviljelijöikskö te rupeette
S: No ↑ei nyt ihan maa:nviljelijäkskään että täytyy siinä ny tietysti ruveta sitten ruokaa itellensä viljelemään mutta tuota
V: Nii:.
S: se on semmosen, maatilan pihapiiri että siinä ei oikeestaan peltoo ole et sitä täytyy pikkusen raivata.
V: Jaa jaa. (p)

Toiseksi eräät dialogipartikkelit ottavat kahdennettuna kantaa pitempään edeltävään jaksoon kuin yksinkertaisena: niin niin vs. niin; joo joo vs. joo:

 
T: Mitä te ootte tehny siellä.
S: No meil on ollu kauhee keksimine kaikis säilytystilois ku tääl on vaan niinku yks vaatekaappi.
T: Joo:,
S: Meiän o pitäny säveltää kaikki muu,
T: Joo joo (p)

Dialogipartikkeleita yhdistellään myös keskenään partikkeliketjuksi, jossa on joko kaksi eri partikkelia samasta ryhmästä, esim. ai jaa, ai jaaha; joo niin, niin joo, just joo, tai partikkeli kummastakin alaryhmästä: ai joo ~ juu, ai niin; ai jaha joo, ai niin joo, ai joo niin. Vaikka joidenkin partikkelien järjestys voi vaihdella (joo niin ~ niin joo), eri ryhmistä muodostuneissa ketjuissa partikkelien järjestys on kiinteä: esim. uutisen vastaanottamisen merkki ai edeltää tiedossa olemisen tai samanmielisyyden ilmausta niin, joo (» § 859).

Partikkeleita niin ja joo käytetään myös finiittiverbin kanssa enemmän tai vähemmän vakiintuneina yhdistelminä osoitettaessa samanmielisyyttä: on joo, niin on ~ niin on joo (» § 1213).

Ilma: Kyl ne harvinaisii on hevoset.
Elli: On joo.
Lempi: On ne. (p)
Seija: Tuo oli kuitenki tuommone helpon näköne numero.
Vieno: Nii on. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot