Intensiteettipartikkelit limittyvät intensiteettiadverbien kanssa (» § 664). Kumpienkin tehtävänä on osoittaa mm. adjektiivin ja adverbin ilmaiseman laadun tai määrän astetta. Partikkeleihin niitä yhdistää se, että ne eivät voi saada omia määritteitä: *niin erittäin. Lisäksi intensiteettisanat eivät voi esiintyä yksin vuoroa muodostamassa vastauksena kysymykseen: – Maistuuko hyvältä? – Erittäin. ~ *Niin ~ *Ihan. Toisaalta intensiteettisanat ovat siinä suhteessa integroituneita lauseen osia, että ne esiintyvät adverbien ja adjektiivien määritteinä, mikä tekee niistä adverbin kaltaisia: hyvin ~ erittäin nopeasti. Prototyyppiset partikkelithan ovat lauseessa tyypillisesti liitynnäisinä, eivät lausekkeen osana (» § 794).
Intensiteettipartikkeleihin luetaan seuraavat pisimmälle partikkelistuneet intensiteettisanat (intensiteettisanojen lista » § 664):
Suurin osa intensiteetti-ilmauksista vahvistaa sen sanan merkitystä, jonka yhteydessä ne esiintyvät. Pitkälti synonyymisia, mutta tyyliarvoltaan ja käyttötaajuudeltaan erilaisia partikkeleita ovat erittäin, hyvin, kovin, oikein, perin, sangen, varsin ja ylen. Prototyyppinen intensiteettipartikkeli on hyvin, esim. hyvin suuri, joka on homonyyminen verbiä määrittävän tavan adverbin kanssa, vrt. osata hyvin ranskaa. Taajakäyttöisiä ovat myös erittäin ja kovin. Muut ovat enemmän tai vähemmän erikoistuneet tiettyihin sanaliittoihin tai kollokaatioihin. Kirjoitetulle tekstille ominaisia intensiteettipartikkeleita ovat perin, sangen, varsin ja ylen.
Järin esiintyy vain kielteisissä yhteyksissä; myös kovin ja erityisen esiintyvät lähinnä kielteisissä yhteyksissä toisin kuin esim. hyvin tai perin: Asia ei ole minulle erityisen ~ kovin ~ *hyvin ~ *perin tuttu.
Huom. Intensiteettiä ilmaisevien sanojen funktionaalinen luokka on avoin; vain osa ilmauksista on partikkelistunut. Substantiiveista ja adjektiiveista voi tehdä intensifioijan kaltaisen muodostamalla siitä n-päätteisen: ilmeisen taitava, hiton hyvä, hirveän mukava, ihmeen vaikea (» § 615, 677). Myös kiteytyneitä fraaseja kuten kerta kaikkiaan, sanalla sanoen käytetään intensiteetti-ilmauksina, mutta niitäkään ei pidetä intensiteettipartikkelien sanaluokkakategoriaan kuuluvina.