Useimmat dialogipartikkelit esiintyvät myös kahdentuneina, esim. joo joo, just just, niin niin, kyllä kyllä, aha aha, no no. Perättäiset partikkelit voivat saada vaihtoehtoisia painotuksia ja sävelkulkuja, esimerkiksi ↑jaa ↓jaa vs. ↓jaa ↑jaa. Yksikään dialogipartikkeli ei merkitse kahdentuneena samaa kuin yksin. Kahdennuksen voi tulkita intensiteetin lisäykseksi, vrt. esim. adjektiivin määritteen toisto hyvin hyvin taitava (» § 1737), mutta toistolla on muitakin merkityksiä. Partikkelit jaa ja kyllä tuntuvat kahdentuneena ennakoivan selvemmin lopetusta kuin yksinkertaisena.
A: | Olen yrittänyt ratkaista tätä ongelmaa jo pitkään. |
B1: | Jaa. ’vai niin’ |
B2: | Jaa jaa ’puhu sinä vaan’ |
V: | Maanviljelijöikskö te rupeette |
S: | No ↑ei nyt ihan maa:nviljelijäkskään että täytyy siinä ny tietysti ruveta sitten ruokaa itellensä viljelemään mutta tuota |
V: | Nii:. |
S: | se on semmosen, maatilan pihapiiri että siinä ei oikeestaan peltoo ole et sitä täytyy pikkusen raivata. |
V: | Jaa jaa. (p) |
Toiseksi eräät dialogipartikkelit ottavat kahdennettuna kantaa pitempään edeltävään jaksoon kuin yksinkertaisena: niin niin vs. niin; joo joo vs. joo:
T: | Mitä te ootte tehny siellä. |
S: | No meil on ollu kauhee keksimine kaikis säilytystilois ku tääl on vaan niinku yks vaatekaappi. |
T: | Joo:, |
S: | Meiän o pitäny säveltää kaikki muu, |
T: | Joo joo (p) |
Dialogipartikkeleita yhdistellään myös keskenään partikkeliketjuksi, jossa on joko kaksi eri partikkelia samasta ryhmästä, esim. ai jaa, ai jaaha; joo niin, niin joo, just joo, tai partikkeli kummastakin alaryhmästä: ai joo ~ juu, ai niin; ai jaha joo, ai niin joo, ai joo niin. Vaikka joidenkin partikkelien järjestys voi vaihdella (joo niin ~ niin joo), eri ryhmistä muodostuneissa ketjuissa partikkelien järjestys on kiinteä: esim. uutisen vastaanottamisen merkki ai edeltää tiedossa olemisen tai samanmielisyyden ilmausta niin, joo (» § 859).
Partikkeleita niin ja joo käytetään myös finiittiverbin kanssa enemmän tai vähemmän vakiintuneina yhdistelminä osoitettaessa samanmielisyyttä: on joo, niin on ~ niin on joo (» § 1213).
Ilma: | Kyl ne harvinaisii on hevoset. |
Elli: | On joo. |
Lempi: | On ne. (p) |
Seija: | Tuo oli kuitenki tuommone helpon näköne numero. |
Vieno: | Nii on. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet