Temporaalinen adverbi aina on kvanttoripronominin kaikki semanttinen sukulainen ja ilmaisee tilan tai tapahtuman kaikenaikaisuutta tai jatkuvaa toistumista. Partikkelistuneena aina esiintyy joko subjektin jäljessä tai lausumanalkuisena. Tällöin se tuo lauseeseen modaalisen ’mahdollisuuden’ merkityksen:
Ajan ja paikan ilmauksiin liittyvänä fokuspartikkelina vasta merkitsee ’ei vielä; ei ennen kuin’, esim. vasta nyt, vasta kotona. Sävypartikkelina se liittyy affektisiin, päivitteleviin tai vastaaviin lausumiin (b). Tavallisesti se esiintyy fokusoivassa rakenteessa tyyppiä x (se) vasta y on ~ y:n tekee (c).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä