VISK - § 474 Verbi + johonkin ~ jollekulle ~ joksikin ~ tekemään jotakin

SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Olo- ja suuntasijaiset muotit > Yleistä > § 474 Verbi + johonkin ~ jollekulle ~ joksikin ~ tekemään jotakin

§ 474 Verbi + johonkin ~ jollekulle ~ joksikin ~ tekemään jotakin

Adverbiaalitäydennykset ovat suurelta osin täydennysmuotin edellyttämiä (» § 449, 961). Muottiin perustuu pitkälti etenkin se, miten verbit saavat suunta- tai olosijaisia täydennyksiä. Liikettä ilmaisevat tai implikoivat verbit ovat intransitiivisia kuten liikkua tai transitiivisia kuten liikuttaa. Täydennysmuoteissa ne esiintyvät liikkujan tai liikutettavan sijaintia ilmaisevien adverbiaalitäydennysten kanssa. Tällainen täydennys voi kuulua myös verbin valenssiin (valenssiadverbiaali), mutta valenssin ja muotin mukaisia täydennyksiä käsitellään tässä yhtenä ryhmänä.

Olosijaiset täydennykset esiintyvät tila- ja eräiden toimintaverbien (» § 475), suuntasijaiset pääosin dynaamisten verbien yhteydessä (» § 476 – 477). Vastaavat suuntaisuuserot näkyvät myös omistus- ja hallussapitosuhteissa (» § 478) sekä tiloissa, ominaisuuksissa ja kategorioissa, joita ilmaistaan yleensä predikatiiviadverbiaaleilla (» § 481 – 482); predikatiiviset täydennykset eivät kuitenkaan juuri esiinny erosijaisina. Vastaavanlaisissa muoteissa esiintyy MA-infinitiivilauseke (» § 479). Yleispiirteiltään samantyyppiset muotit ilmaisevat siis lokatiivisia, habitiivisia, predikatiivisia ja toiminnallisia suhteita, ja niissä voi esiintyä sama verbi:

	Lokatiivinen	Habitiivinen	Predikatiivinen	Toiminnallinen
toimia, esiintyä	messuilla		johtajana
pysyä, pitää jokin	paikallaan	itsellään	tyytyväisenä	pyörimässä
sopia, kelvata	näytelmään	minulle	johtajaksi	opettamaan muita
antautua, alistua	tehtävään	viholliselle	määräiltäväksi	hoitamaan asia
valmistautua, ryhtyä	tehtävään		johtajaksi	hoitamaan asiaa

Muotin merkitys voi olla sillä tavoin spesifioitumaton näiden merkitysalueiden suhteen, että se sallii samanaikaisesti useampia samaa suuntaisuutta edustavia lokatiivisia, habitiivisia, predikatiivisia tai infiniittisiä adverbiaaleja (vrt. » § 964).

Lähetin ~ vein ~ osoitin ~ tarkoitin paketin [serkulleni] [Kuusamoon]. | Isä haki [toiselle paikkakunnalle] [kirkkoherraksi], – –. (k) | Suljin puhelimen levollisin mielin ja kiirehdin [Sokokselle] [avaamaan uusittua miestenosastoa]. (l)

Olo- ja suuntasijaisia muotteja yhdistää myös suhdesääntö (» § 966 – 968): intransitiivisissa lauseissa sijaitsijana, liikkujana tai luonnehdittavana on subjektin tarkoite (a), transitiivisissa objektin tarkoite (b).

(a)

Olen ratsastanut moniin uusiin paikkoihin. | Olen oppinut käyttämään erilaisia mausteyrttejä.

(b)

Ritva on houkutellut minut moniin uusiin paikkoihin. | Ritva on opettanut minut käyttämään erilaisia mausteyrttejä.

Transitiiviverbit seurata, paeta, jahdata, väistää ja ajaa takaa kuvaavat tilannetta, jossa subjektin ja yleensä objektinkin tarkoite liikkuvat. Verbit käyttäytyvät suhdesäännön kannalta intransitiiviverbin tavoin (c).

(c)

Isonvihan aikana hän pakeni sotaa Pälkäneelle. (l) | – – kuorma-auto ja täysperävaunullinen kuorma-auto väistivät ojaan tiellä teknisen vian vuoksi seissyttä kolmatta kuorma-autoa. (l)

Suuntasijaisissa muoteissa esiintyy myös verbejä, jotka eivät edellytä konkreettista sijainnin muutosta: sopia johonkin, mahtua johonkin. Eräät suuntasijaisen täydennyksen kanssa esiintyvät muutosverbit ilmaisevat tilan syntymistä tai loppumista, eivät paikan vaihtumista: jäädä ~ jättää (ulos), unohtua ~ unohtaa (kotiin), etsiä ~ löytyä ~ löytää (metsästä) (» § 1236).