Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit > Täydennyksenä infinitiivilauseke > § 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan

§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan

Pelkästään MA-infinitiivilausekkeen täydennyksekseen saavia verbejä ei juuri ole, vaan infinitiivilausekkeen vaihtoehtona on NP, joka on samassa sijassa kuin infinitiivilauseke (a) tai suuntaisuudeltaan sitä vastaavassa muodossa (b). Infinitiivi- ja NP-täydennys ovat kuitenkin eri sijassa verbeillä lakata ja oppia (tosin esim. oppia tavoille) sekä kieltää ja estää (c).

(a)
varoittaa toista heikoista jäistä ~ menemästä jäälle
(b)
sattua paikalle ~ olemaan paikalla | Vältyimme ~ säästyimme ~ pelastuimme vahingoilta ~ näkemästä koko kauheutta.
(c)
Sampo oppi nopeasti kirjoittamaan ~ *kirjaimiin ~ kirjaimet. | Lakkasin puhumasta ~ *puhumisesta ~ *työstä. | Säädökset kieltävät ~ estävät meitä puuttumasta asiaan ~ meiltä asiaan puuttumisen ~ *meitä asioihin puuttumisesta.

MA-infinitiivi liittyy liikettä ja siirtämistä ilmaiseviin verbeihin suuntasijaisena muottitäydennyksenä (» § 479). Eräät MA-infinitiivin illatiivin täydennyksekseen saavat verbit ovat kuitenkin merkitykseltään abstrakteja: ne muodostavat verbiketjun kuten sattua ja tupata tai ovat modaalisia kuten joutua. Myös liikeverbeillä on MA-infinitiivin kanssa erikoistuneita merkityksiä (d): lähteä ilmaisee ryhtymistä, mennä teon epätoivottavuutta ja päästä sen äskettäisyyttä. Tulla toimii apuverbinä tulevaa aikaa tarkoittavassa verbiliitossa (» § 451).

(d)
Kehitysaluerahasto lähtee kehittämään uusia huonekalumalleja alueensa yrityksille. (la) | Tuommoisen menit tekemään. Eikö sinulle ole tapoja opetettu? (k) | Lipponen lupaa nyt siis lapsilisien korotusta juuri kun pääsi sanomasta, että rahaa ei ole. (E)

Valinta A- ja MA-infinitiivin välillä on abstraktimmissa tapauksissa rektion luonteista mutta vaihtelee jonkin verran. Verbi alkaa saa yleiskielessä A-infinitiivin, verbit joutua, sattua, kyetä ja pystyä MA-infinitiivin. Puhutussa kielessä infinitiivin valinta voi olla päinvastainenkin (e).

(e)
Rakennetaan bileet. Pidetään bileet. Sitten aletaan väsyneinä roudaamaan ja siivoamaan. (l) | Opiskelija ei pysty tehdä valintoja kurssiin joka on täynnä, tai mikäli hänellä on kurssista jo suoritus. (E) | tuli 9/40 ekasta välitentistä. eli vissiin joutuu mennä tekemään koko tentin. (E)

Vastaavaa vaihtelua on myös ehtimisverbeillä ehtiä, ennättää, joutaa, keritä (f). Niiden yhteydessä MA-infinitiivi voi kuitenkin nostaa esiin lokatiivisen tulkinnan, että kyse on nimenomaan johonkin paikkaan ehtimisestä, ja tällöin mukana voi myös olla tulosijainen NP (g) (siirtymismuotti » § 476).

(f)
Varsinaista kesälomaa Jukka ei ehdi pitää, – –. (l) | Monen särkänniemeläisen päivä on niin kiireinen, että lounastaukoa ei ehdi pitämään. (l) | Aattoon on kuitenkin vain kolme kiireistä yötä ja päivää, joten en enempää jouda raapustella. (l) | Nyt ei jouda sairastelemaan. (l)
(g)
Tuskinpa Neuhauser tänä kesänä ehtii meren äärelle kiviä keräämään, – –. (l)

Suuntasijaisen täydennyksen kanssa esiintyvät joskus myös muuten A-infinitiivin saavat aikomis- ja haluamisverbit: Haluan ~ aion maailmalle ~ kokeilemaan siipiäni. Näiden ohella voi olla NP-objektikin: Haluan sinut tänne ~ auttamaan tiskissä (» § 476). Vastaavanlaisia ovat esim. yrittää (vastaanotolle), osata (kotiin).

Huom. A- ja MA-infinitiivin käytössä samojen verbien kanssa on murre-eroja (verbistä alkaa Vilppula 1984a, verbeistä kyetä, pystyä, ruveta ja sattua Sorsakivi 1982).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot