VISK - § 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan

SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit > Täydennyksenä infinitiivilauseke > § 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan

§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan

Pelkästään MA-infinitiivilausekkeen täydennyksekseen saavia verbejä ei juuri ole, vaan infinitiivilausekkeen vaihtoehtona on NP, joka on samassa sijassa kuin infinitiivilauseke (a) tai suuntaisuudeltaan sitä vastaavassa muodossa (b). Infinitiivi- ja NP-täydennys ovat kuitenkin eri sijassa verbeillä lakata ja oppia (tosin esim. oppia tavoille) sekä kieltää ja estää (c).

(a)

varoittaa toista heikoista jäistä ~ menemästä jäälle

(b)

sattua paikalle ~ olemaan paikalla | Vältyimme ~ säästyimme ~ pelastuimme vahingoilta ~ näkemästä koko kauheutta.

(c)

Sampo oppi nopeasti kirjoittamaan ~ *kirjaimiin ~ kirjaimet. | Lakkasin puhumasta ~ *puhumisesta ~ *työstä. | Säädökset kieltävät ~ estävät meitä puuttumasta asiaan ~ meiltä asiaan puuttumisen ~ *meitä asioihin puuttumisesta.

MA-infinitiivi liittyy liikettä ja siirtämistä ilmaiseviin verbeihin suuntasijaisena muottitäydennyksenä (» § 479). Eräät MA-infinitiivin illatiivin täydennyksekseen saavat verbit ovat kuitenkin merkitykseltään abstrakteja: ne muodostavat verbiketjun kuten sattua ja tupata tai ovat modaalisia kuten joutua. Myös liikeverbeillä on MA-infinitiivin kanssa erikoistuneita merkityksiä (d): lähteä ilmaisee ryhtymistä, mennä teon epätoivottavuutta ja päästä sen äskettäisyyttä. Tulla toimii apuverbinä tulevaa aikaa tarkoittavassa verbiliitossa (» § 451).

(d)

Kehitysaluerahasto lähtee kehittämään uusia huonekalumalleja alueensa yrityksille. (la) | Tuommoisen menit tekemään. Eikö sinulle ole tapoja opetettu? (k) | Lipponen lupaa nyt siis lapsilisien korotusta juuri kun pääsi sanomasta, että rahaa ei ole. (E)

Valinta A- ja MA-infinitiivin välillä on abstraktimmissa tapauksissa rektion luonteista mutta vaihtelee jonkin verran. Verbi alkaa saa yleiskielessä A-infinitiivin, verbit joutua, sattua, kyetä ja pystyä MA-infinitiivin. Puhutussa kielessä infinitiivin valinta voi olla päinvastainenkin (e).

(e)

Rakennetaan bileet. Pidetään bileet. Sitten aletaan väsyneinä roudaamaan ja siivoamaan. (l) | Opiskelija ei pysty tehdä valintoja kurssiin joka on täynnä, tai mikäli hänellä on kurssista jo suoritus. (E) | tuli 9/40 ekasta välitentistä. eli vissiin joutuu mennä tekemään koko tentin. (E)

Vastaavaa vaihtelua on myös ehtimisverbeillä ehtiä, ennättää, joutaa, keritä (f). Niiden yhteydessä MA-infinitiivi voi kuitenkin nostaa esiin lokatiivisen tulkinnan, että kyse on nimenomaan johonkin paikkaan ehtimisestä, ja tällöin mukana voi myös olla tulosijainen NP (g) (siirtymismuotti » § 476).

(f)

Varsinaista kesälomaa Jukka ei ehdi pitää, – –. (l) | Monen särkänniemeläisen päivä on niin kiireinen, että lounastaukoa ei ehdi pitämään. (l) | Aattoon on kuitenkin vain kolme kiireistä yötä ja päivää, joten en enempää jouda raapustella. (l) | Nyt ei jouda sairastelemaan. (l)

(g)

Tuskinpa Neuhauser tänä kesänä ehtii meren äärelle kiviä keräämään, – –. (l)

Suuntasijaisen täydennyksen kanssa esiintyvät joskus myös muuten A-infinitiivin saavat aikomis- ja haluamisverbit: Haluan ~ aion maailmalle ~ kokeilemaan siipiäni. Näiden ohella voi olla NP-objektikin: Haluan sinut tänne ~ auttamaan tiskissä (» § 476). Vastaavanlaisia ovat esim. yrittää (vastaanotolle), osata (kotiin).

Huom. A- ja MA-infinitiivin käytössä samojen verbien kanssa on murre-eroja (verbistä alkaa Vilppula 1984a, verbeistä kyetä, pystyä, ruveta ja sattua Sorsakivi 1982).