Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Intransitiivisuus ja transitiivisuus > Tunne- ja tuntemusverbit > § 466 Tunnetila ja tunnetilaan joutuminen: pelätä, pelästyä

§ 466 Tunnetila ja tunnetilaan joutuminen: pelätä, pelästyä

Eräitä keskeisiä tunnetiloja ilmaistaan statiivisilla eli tilaverbeillä, joiden yhteydessä kokija on subjektina ja ärsyke partitiiviobjektina: Pelkään pimeää.

 
Statiivisia tunneverbejä: aristella, halveksia, himoita, hävetä, ihailla, ikävöidä, inhota, jumaloida, jännittää, kadehtia, kaivata, kammota, katua, pelätä, rakastaa, sääliä, vihata

Verbeillä surra ja murehtia voidaan kuvata paitsi tunnetilaa myös surevalle ominaista käyttäytymistä. Muita tällaisia toiminnallisia tunneverbejä ovat iloita, riemuita ja raivota, joiden yhteydessä ärsyke on elatiivissa. Tunneverbin toiminnallisuutta osoittaa seuraavissa esimerkeissä sen rinnastaminen juhlia-verbiin sekä se, että verbiä voidaan käyttää tunteen sanallisen ilmaisun merkityksessä. Toiminnalliset tunneverbit ovat tyypillisesti le-johdoksia.

 
Edellisen kerran pääkaupungin hallissa iloittiin mestaruudesta keväällä 1983 HIFK:n juhliessa ja Jokereiden murehtiessa. (l) | – Kahdessa viimeisessä esityksessä on ollut lähes täysi tupa, Carlander iloitsee. (l)
 
Toiminnallisia tunneverbejä: hämmästellä, ihastella, ihmetellä, kauhistella, tuskailla, tuskitella, ällistellä | Intransitiivisia: hermoilla, intoilla, raivota, vihoitella, äkäillä

Inkoatiiviset tunneverbit ilmaisevat kokijan joutumista verbin tarkoittamaan tunnetilaan. Ne ovat säikähtää-verbiä lukuunottamatta U-vartaloisia.

 
Inkoatiivisia tunneverbejä: ahdistua, haltioitua, hermostua, hikeentyä, huolestua, huvittua, hämmentyä, hämmästyä, ihastua, ilahtua, järkyttyä, kiusaantua, kyllästyä, liikuttua, loukkaantua, masentua, pahastua, pelästyä, rakastua, suuttua, säikähtää, tuskastua, tympääntyä, yllättyä, ärtyä

Inkoatiivisen tunneverbin subjektina on kokija. Ärsykettä voi lähes kaikkien verbien yhteydessä ilmaista elatiivimuotoisella lausekkeella. Suuttumusverbit voivat saada myös allatiivisijaisen, ihmistarkoitteisen täydennyksen. Ärsykettä ilmaistaan myös illatiivilla ja eräiden pelästymistä ja yllättymistä tarkoittavien verbien yhteydessä partitiiviobjektilla. Ärsyke ei ole pakollinen: Hämeenpuisto on älytön pikataival ja kuskit hikeentyvät herkästi (l).

 
yllättyä ~ ihastua ~ pelästyä jostakin | suuttua ~ loukkaantua ~ hermostua jostakin jollekulle | ihastua ~ kyllästyä ~ hermostua johonkin | pelästyä ~ hämmästyä jotakin
 
Lisäksi Virtanen teki sen kokemattoman edustajan virheen, että hikeentyi välihuudoista. (l) | – – hän tiesi että ennemmin tai myöhemmin isä suuttuisi hänelle ja tarttuisi kiinni, ja silloin hän lähtisi. (k) | Nukuin yön levottomasti ja aamulla tuskastuin nopeasti taukoamattomaan juoruiluun naapureista. (k) | Minä saatan pelästyä, säikähtää kovaa ääntä tai odottamatonta näkyä, – –. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot