SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa > Arviointi ja kommunikaatio > Kommunikaatioverbit ja referointimuotti > § 484 Mitä objektina: sanoa
esimerkki, lohduttaa toista, että...
§ 484 Mitä objektina: sanoa
esimerkki, lohduttaa toista, että...
Kommunikaation sisällön kertova
lause tai referatiivirakenne on objekti, mutta NP-objektina sisältö
ei juuri edustu. NP-objektina voi kuitenkin olla indefiniittinen, interrogatiivinen
tai anaforinen pronomini (a); verbin sanoa anaforinen
objekti viittaa tuttuun asiasisältöön, kun taas referoinnissa käytetään
proadverbia niin (vrt. tukipronominit » § 1150).
NP-objekti voidaan tulkita propositiota tarkoittavaksi: sanoa
nimensä ’sanoa mikä nimi on’ (b). Kommunikaation sisältöä
voi edustaa myös ns. sisällönobjekti (c) (» § 929).
(a)
Mitä sinä
sanoit ~ kerroit hänelle ~ kysyit? | Sanoiko
hän muuta? | Kerroin kaiken.
| Hän ei ole suunnitellut sanovansa mitään sellaista,
mutta se ajatus oli hänellä mielessä päällimmäisenä juuri sillä
hetkellä ja hän sanoi sen. (k)
| Me olemme olleet onnellisia. Kaikesta huolimatta voi
sanoa niin. (l)
(b)
Sano yksikin
esimerkki. | Projektin
budjettia Leena ei halua täsmälleen kertoa, – –. (l)
| Kauppahintaa ei ilmoitettu, – –. (l)
(c)
sanoa sananen
| puhua suomea ~ totta ~ roskaa | Jokainen
osahankkija voisi kertoa oman tarinansa. (l)
Referointimuotin ansiosta samassa lauseessa saattaa olla
kaksi objektia, sekä vastaanottajaa ilmaiseva NP että sisältöä ilmaiseva
lause (d). Vastaanottajaa edustavan objektin saa pieni joukko verbejä,
esim. informoida (e), joilla voi lisäksi
olla aiheen ilmaiseva elatiivilauseke (f). Samalla tavoin, mutta
ilman aihetäydennystä, esiintyvät vaikuttamista ilmaisevat verbit,
esim. pyytää, kutsua, neuvoa, vannottaa ja rukoilla,
joihin muuten liittyy MA-infinitiivilauseke (» § 479).
(d)
Yritin lohduttaa [häntä],
[että onhan täällä ammattiyhdistysliikkeen ja työväen urheiluliikkeen
kokouksia pidetty kaiken aikaa]. (l) | Vuosi
sitten Suomessa käynyt perheenpää oli laivalla valistanut [perhettään
ja muita matkatuttuja], [ettei kannata panna valuuttaa ravintoloihin],
– –. (l) | Sitten heristelin sormeani
ja varoittelin [Doraa], [ettei hänelle jää
tästä ajasta muuta muistoa kuin kauhea krapula]. (k)
| Mieleni teki – – rukoilla [häntä]
[ettei hän jättäisi minua], – –. (k)
(e)
informoida,
lohduttaa, muistuttaa, syyttää, valistaa, varoittaa
(f)
Kati ei enää
informoinut Jarrea menemisistäni, – –. (k)
Myös kehumis- ja moittimisverbit kuten kehua, kiittää, ylistää, moittia ja haukkua esiintyvät
referointimuotissa (g); lisäksi ne esiintyvät aihetäydennyksen kanssa (moittia
jotakuta jostakin). Erona edellisiin verbiryhmiin
on se, että vaikka objekti voidaan jossakin kontekstissa ymmärtää
puhuteltavaa tarkoittavaksi (g), puhuteltavan rooli voidaan erikseen
ilmaista allatiivilla (h).
(g)
Moitti minua,
että soon minun ja palvelusväen vika ko tyär puhhuu ko runsunen
jätkä, – –. (k)
(h)
Hän kehui minulle
JyPiä, eikä tainnut pehmoisia puhuakaan. (l)