SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Intransitiivisuus ja transitiivisuus > Tunne- ja tuntemusverbit > § 467 Ärsykkeen vaikutus
kokijaan: nolottaa, huimata, suututtaa
§ 467 Ärsykkeen vaikutus
kokijaan: nolottaa, huimata, suututtaa
Kokijaobjektilliset tunne- ja
tuntemusverbit ilmaisevat ärsykkeen vaikutusta kokijaan; mahdollinen
ärsyke on subjektina. Verbit ovat muodoltaan enimmäkseen kausatiivijohdoksia, tunnekausatiiveja (» § 316).
Osa niistä esiintyy tunnekausatiivilauseessa, osa
sen lisäksi transitiivilauseessa (» § 891, 905).
Tunnekausatiivilause ilmaisee tunnetilaa. Se esittää kokijan jonkin,
usein spesifioimattoman ärsykkeen vaikutuksen alaisena; kokijaa
edustaa partitiiviobjekti tai nolla (a).
(a)
Tunnekausatiivilause: Minua
pelottaa.
Merjaa kiukutti Lassen
hyväluontoisuus ja typeryys, – –. (k)
| Haluaisin juosta kohti, mutta ujostuttaa. (k)
Tunneverbejä: ahdistaa,
harmittaa, hermostuttaa, hirvittää, huvittaa, hävettää, ihmetyttää,
inhottaa, jännittää, kaduttaa, kammottaa, kiukuttaa, korveta, miellyttää,
nolottaa, pänniä, risoa, sapettaa, surettaa, säälittää, tympiä,
ujostuttaa, vituttaa, ällöttää | Tuntemusverbejä: aivastuttaa,
heikottaa, heitättää, hikoiluttaa, hiukoa, huimata, janottaa, jomottaa,
kihelmöidä, kirvellä, kutista, kuumottaa, kuvottaa, nikottaa, nukuttaa,
närästää, oksettaa, palella, pissattaa, puistattaa, pyörryttää,
raukaista, vihloa, viluttaa, yskittää
Vastaava transitiivilause puolestaan ilmaisee
reaktion aikaansaamista objektin tarkoitteessa. Verbillä on tällöin
normaali kausatiivinen merkitys (» § 463),
ja toiminta voidaan osoittaa rajatuksi mm. totaaliobjektilla (b).
Subjekti voidaan ymmärtää tahalliseksi aiheuttajaksi, ja lauseessa
voi olla välineen adverbiaali (hurmasi yleisön karismallaan)
tai tuloksen ilmaus (pelottaa joku suunniltaan).
(b)
Tunnekausatiivi-
tai transitiivilause
Kuvatekstinne Kaksi kiusausta,
parempi ja huonompi – – suututti minut. (l)
| vrt. En osta, sanon ja lähden tallaamaan takaisin. Suututtaa.
Rupeaa väsyttämään. (l)
| Jeltsin osasi nokkelilla letkautuksilla naurattaa mediaa
– –. (l) | vrt. Minua naurattaa.
hengästyttää, huolestuttaa,
häkellyttää, hämmentää, hämmästyttää, ilahduttaa, ikävystyttää,
järkyttää, katkeroittaa, kauhistuttaa, masentaa, nolostuttaa, pelottaa,
pelästyttää, raivostuttaa, suututtaa, säikäyttää, tuskastuttaa,
väsyttää, ällistyttää
Kokijaobjektillisten tunneverbien joukko karttuu myös metaforien
ja idiominmuodostuksen kautta: Minua hitsaa ~ kaivelee
~ rassaa ~ riepoo ~ hiertää yksi juttu; Minua
pistää vihaksi ~ ottaa päähän ~ pannuun ~ aivoon.
Kokijan tuntemusta ilmaisevat lisäksi ajatteluverbien johdokset
kuten ajatteluttaa, arveluttaa, askarruttaa, epäilyttää, mietityttää, pohdituttaa (c)
sekä mielitekoa tarkoittavat johdokset kuten laulattaa, tanssi(tu)ttaa, lapsettaa, kahvituttaa (d).
(c)
Kun ei ole
muuta, niin silloin mietityttää se, miten suuri
osa päivästä menee rutiineihin. (k) | – –
että varsinkin nuorilla maataloustuottajilla usko horjuu. EU pohdituttaa yhä. (l)
(d)
Minua hihityttää,
mutta varon näyttämästä sitä Andylle. (k)
| Sen naamasta näkee kaiken, sillä lukee otsassa jos sitä vituttaa tai hävettää tai naitattaa. (k)
Myös ruumiillista tuntemusta ilmaistaan tunnekausatiivilauseella;
verbien koskea ja sattua yhteydessä
kokijaa voi edustaa illatiivilauseke (e). Kun tuntemus paikallistuu
johonkin ruumiinosaan, käytetään tyypillisesti erottamattoman omistuksen muottia
(f) (» § 468). Ärsykettä ei yleensä ilmaista (e–f),
mutta etenkin metaforisissa käytöissä se on mahdollinen (g).
(e)
Minua huimaa.
| Kieltäni polttaa.
| Päähäni sattuu. | Minuun koskee.
(f)
Minua sattuu päähän.
| Minua polttaa vatsasta.
(g)
Poraaminen sattuu.
| Vaikka Simon vauhti huimaa sivullisen
päätä, mies ei ole ahdistunut tilanteestaan. (l)
| Eduskunnan lainvalmistelussa Suomista närästää salityöskentelyn monikerroksisuus. (l)
Eräät tuntemusverbit ja verbi jännittää esiintyvät
paitsi tunnekausatiivilauseessa myös intransitiivilauseessa, jossa
kokija on subjektina (h).
(h)
Minua palelee.
~ Minä palelen. | Niska
ja hartiat jomottivat, silmiä kirveli
ja vasemmassa silmässä oli elohiiri viikkokausia. (E)
| Luulin ensin, että hän jännitti
näitä minun juhliani, mutta ei tietenkään. (k)
| vrt. Häntä jännitti
mennä sen luo vaikka hän rakastikin sitä (k)
Edellinen pykälä