Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Yleistä > Valenssi > § 446 Mitä valenssilla ja täydennyksillä tarkoitetaan?

§ 446 Mitä valenssilla ja täydennyksillä tarkoitetaan?

Verbit ovat kaikista sanaluokista selvimmin valenssillisia. Sanan valenssilla tarkoitetaan sen kykyä saada oheensa tietty määrä tietynlaisia seuralaisia, joita tällä perusteella kutsutaan sanan täydennyksiksi. Kun valenssia tarkastellaan täydennysten määrän kannalta, puhutaan paikkaisuudesta: yhden täydennyksen saava verbi on yksipaikkainen, kaksi täydennystä saava kaksipaikkainen jne. Verbi täydennyksineen muodostaa lauseen (a), jossa voi lisäksi olla valinnaisia jäseniä, verbin tai lauseen määritteitä (b).

(a)
V + subjekti: Puhuja aivasti.
V + subjekti + illatiivi-NP: Me luotamme tiukkoihin sääntöihin.

V + subjekti + objekti + illatiivi-NP: Marja sijoittaa rahansa eläkerahastoihin.
(b)
Yhtäkkiä puhuja aivasti kolme kertaa peräkkäin. | Toiminnassamme me luotamme ensisijaisesti tiukkoihin sääntöihin. | Kaukaa viisaana Marja sijoittaa rahansa nykyään eläkerahastoihin.

Kullakin täydennyksellä on oma roolinsa suhteessa verbin tarkoittamaan tapahtumaan tai tilaan. Verbin luottaa valenssiin kuuluu kaksi täydennystä, joista toinen tarkoittaa luottajaa ja toinen luottamuksen kohdetta. Verbi aivastaa saa yhden, aivastajaa tarkoittavan täydennyksen ja verbi sijoittaa kolme: sijoittajaa, sijoitettavaa ja sijoituspaikkaa tarkoittavan. Yleistyksiä tällaisista verbi- tai verbiryhmäkohtaisista rooleista ovat semanttiset roolit, esim. toimiva osallistuja eli agentti, muutoksen läpikäyvä passiivinen osallistuja eli patientti ja mentaalisen tapahtuman kokija.

Samaa roolia voi edustaa rakenteeltaan erilainen ilmaus. Esimerkiksi mentaalisen harmittaa-verbin ärsyke eli tunteen aiheuttaja voi edustua NP:nä, infinitiivilausekkeena tai lauseena.

(c)
Minua harmittaa tuollainen asenne ~ jäädä tänne ~ etten pääse mukaan.

Huom. Valenssin tapaan käytetään myös termiä argumenttirakenne, ja täydennyksiä sanotaan myös argumenteiksi . Predikatiivisia täydennyksiä kuten (pitää jotakuta) hölmönä ei kuitenkaan tavallisesti katsota verbin argumenteiksi. Semanttisista rooleista on käytetty myös nimitystä temaattiset roolit. Rooleja on kirjallisuudessa käsitelty runsaasti, mutta mitään yleisesti vakiintunutta roolistoa ei ole olemassa.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Yleistä

Moniosaiset predikaatit

Verbit ja subjektin laatu

Intransitiivisuus ja transitiivisuus

Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit

Adverbiaalitäydennykset muoteissa ja verbin valenssissa

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot