SISÄLLYS > RAKENNE > Verbit > Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit > Objektina alisteinen kysymyslause tai että-lause > § 472 Mentaalisten
ja kommunikaatioverbien lausetäydennykset
§ 472 Mentaalisten
ja kommunikaatioverbien lausetäydennykset
Alisteinen kysymyslause esittää
proposition, jonka sisältö on joltakin osin avoin, ratkaisematon.
Lause, jonka täydennyksenä alisteinen kysymyslause on, ilmaisee tämän
ratkaisemattoman asian käsittelyä. Tällaisia ovat ennen kaikkea mentaaliset ja loogisia asiayhteyksiä
ilmaisevat sekä kysymistä ja tiedon välittämistä tarkoittavat verbit
eli kommunikaatioverbit, joilla referoidaan
kysymyksiä. Pragmaattisista syistä alisteinen kysymyslause on usein
todennäköisempi kielteisen kuin myönteisen tiedon välittämistä ilmaisevan
verbin kanssa: Hän ei sanonut, tapahtuiko niin vrt. ?Hän
sanoi, tapahtuiko niin. Alisteisen kysymyslauseen
objektikseen saavia verbejä ovat mm. seuraavat:
Tietäminen, tiedon
saanti ja säilyttäminen: aavistaa, epäillä, huomata, kuulla,
käsittää, lukea, muistaa, muistella, nähdä, oivaltaa, oppia, ottaa
huomioon, palauttaa mieleen, panna merkille, saada selville, tajuta,
tietää, tuntea, unohtaa, ymmärtää | Ratkaiseminen: määrätä,
päättää, ratkaista, sanella, valita | Ennakointi: aavistaa,
arvailla, arvata, ennustaa, veikata | Kysyminen,
selvän ottaminen: arvioida, arvuutella, ihmetellä, kokeilla,
kysyä, laskea, määrittää, pohtia, päätellä, selvittää, testata,
tiedustella, varmistaa | Tiedon välittäminen: kertoa,
mainita, paljastaa, salata, sanoa, todistaa, tunnustaa, vaieta,
vihjata
Nämä verbit saavat vaihtoehtoisesti joko
interrogatiivi- tai deklaratiivimuotoisen lausetäydennyksen:
Kun pahin
pankkikriisissä alkaa olla ohi, on varmistettava, etteivät
1980-luvun synnit toistu. (l)
| Torstai-iltaisen tehotarkastuksen tavoitteena oli varmistaa, onko
henkilökunta työnantajan kirjoilla. (l)
| Rikoslaboratorio selvitti, että kuivunut veri
puukossa oli samaa ryhmää kuin uhrilla. (l)
| Iltalehti selvitti, millä aloilla työtä riittää,
millä ei. (l)
Eräät verbit saavat täydennyksekseen vain deklaratiivilauseen
(tai referatiivirakenteen), eivät alisteista kysymyslausetta. Deklaratiivilauseen
käytön rajat ovat kuitenkin avoimet (» § 483).
aistia, arvella,
edellyttää, haluta, harmitella, katsoa ’olla mieltä’, katua, kokea,
luulla, olettaa, pahoitella, pelätä, suositella, tahtoa, toivoa,
uskoa, vaatia, vaistota
En luule enkä ainakaan toivo,
että rippikoulusta oli Pursiaisen pojalle mainittavaa haittaa. (l) ~
*oliko rippikoulusta haittaa
Alisteinen kysymyslause esiintyy myös tukipronominin välityksellä
adverbiaalitäydennyksenä (» § 1153 – 1156).
Verbit ilmaisevat esim. neuvottelua ja kiistanalaisuutta (keskustella, neuvotella, äänestää, lyödä
vetoa, riidellä, kiistellä), kysymyksen
relevanssia (välittää, kiinnittää
huomiota, ottaa huomioon, antaa
piupaut, ottaa kantaa)
sekä asiaintilojen yhteyksiä (riippua, korreloida, olla
yhteydessä).
Edellinen pykälä