SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli > Kantaa ottava ja reaktiivinen käyttö > § 1386 On
se kumma ja On täällä kummempaakin nähty
§ 1386 On
se kumma ja On täällä kummempaakin nähty
Verbialkuisilla lauseilla on
kaksi pääkäyttöä: kannanotoissa ja reaktiivisissa vuoroissa. Kannanotto on tyypillisesti predikatiivilause,
jonka verbialkuinen järjestys tekee emfaattiseksi, tarkasteltavan
ominaisuuden astetta korostavaksi.
(a)
– On se kumma kun
tämäkään ei kelvannut. Mikään ei onnistu kerralla, aina vaan pitää rakentaa
uutta, Väisänen ihmetteli. (l) – On se vaan
hienoa, että nykynuoret osaavat taas tanssia. (l)
| Valmentaja Yrjö Inkinen onnittelee pelaajiaan. Hänen
on vaikea löytää sanoja: ¶ – Ootte te mahtavia jätkiä.
Kyllä huomenna kelpaa mennä kouluun. (l)
| – On tämä ollut uskomaton vuosi.
Aivan ikimuistoinen. (l)
Reaktiivinen verbialkuinen lause ilmaisee kontekstista
ilmeiseksi käyneeseen asiaan myöntymistä tai erimielisyyttä jonkin
edellä olleen kanssa. Se voi olla vastaus (b), vastaväite (c) tai
vahvistus (d).
(b)
– Oho! Noin
iso. – Onks se oikea? ¶ – On se. (k)
(c)
”Ei kai se
ole mahdollista.” ”On se. Suomen poliiseille
on kaikki mahollista. – –” (k) | –
Se ei pääse edes sisälle. Ja jos sillä ei ole rahaa, niin ei pysty
tulemaan bussillakaan. ¶ – On sillä rahaa,
Lasse sanoi. (k)
(d)
– Kyllä se
Walesa on jumalauta aika poika kun pisti hommat pystyyn. ¶ – On
se. (k) | Voi että tämä
kaupunki on muuttunut, ei samaksi uskoisi, – –. ¶ – Onhan
se, muuttunut on, Olavi Harjula vahvistaa häkeltyneenä
ja koko tilannetta todeksi uskomatta. (k)
Reaktiivinen lause voi myös sisältää uutta
ainesta ja reaktio kohdistua implisiittiseen oletukseen. Verbialkuisella
lauseella voi nostaa esiin implikaation, että edellä olisi sanottu
asiasta kaikki tai että kyseessä olisi ääritapaus, ja reagoida tähän
implikaatioon additiivisen kin-partikkelin
avulla (e). Vastauksena tällainen lause on osittainen (f): ehdotettu
asiaintila pätee, mutta ei täysin tai parhaalla mahdollisella tavalla.
Toisin kuin kantaa ottava, reaktiivinen verbialkuinen lause voi
olla samalla verbiloppuinen (g).
(e)
Viisi vuotta
sitten kirppiksissä oli vielä hohtoa. Niissä teki jopa löytöjä. Tekee niitä joskus vieläkin.
Mutta piraattitavaran myyjät pilaavat tunnelmaa, – –. (l)
| Poskiluitten ja nenän murtumat olivat nyrkinlyöntien
jäljiltä ja pään vammat ilmeisesti tulleet jonkinlaisella pampulla.
¶ – On täällä ollut pahempiakin tapauksia
ja hekin ovat selviytyneet, hoitaja lohdutteli. (k)
(f)
A: Söitkö
sinä jo? B: Söin minä vähän.
| Entä olinko jo ostanut jotain jouluruokia? Mitä sapuskaa
täällä oli? ¶ – Tota noin. On täällä muutama
tonnikalapurkki. (k)
(g)
Nyt te kaikki
ajattelette, että tuohan oli ihan epäpätevä siihen hommaan, kun
ei ollut kuullut edes YLA:sta!! Jaah, saattaahan se
niinkin olla, mutta – –. (E)
| Mahlamäki on vetänyt Teivon kuninkuusraviprojektia viime
helmikuusta lähtien eikä miehellä ole ollut puoleen vuoteen vapaa-ajan
ongelmia. ¶ – Olen minä joskus kotonakin piipahtanut. (l)
Huom. Kun verbiin liittyy hAn-liitepartikkeli,
lause voi toimia edellä sanotun selityksenä olematta reaktiivinen: Lempivärini
on punainen. Onhan se lämmin ja naisellinen
väri (l) (» § 830).
Edellinen pykälä