VISK - § 1164 Mitä kaikkea relatiivilause voi määrittää?

SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Relatiivilauseet > Yleistä > § 1164 Mitä kaikkea relatiivilause voi määrittää?

§ 1164 Mitä kaikkea relatiivilause voi määrittää?

Relatiivilause on relatiivipronominilla joka, kuka, mikä, relatiivisella proadverbilla jonne, minne, jolloin, milloin tai proadjektiivilla jollainen, millainen alkava lause. Se toimii ensisijaisesti substantiivin tai pronominin määritteenä (a), mutta rajallisesti myös adjektiivin (b) tai ajankohtaa ja paikkaa ilmaisevan adverbin (c) määritteenä. Lisäksi relatiivilause liittyy lauseeseen (d). Relatiivipronominina on ihmistä tarkoitettaessa yleensä joka, puhutussa kielessä myös kuka tai mikä. Muutoin pronominina on joka tai mikä. (Pronominin valinnasta » § 736 – 737.)

(a)

Suvussani on aina ollut kovia rukoilijoita, viimeksi isoäitini, joka oli minulle kuin äiti. (l) | ja siel oli kaikki tutut ketä mie tunsin (p) | Sitä os vähä juttuutettava sitä poikoo kuka se särk sen ikkuna. (Ristiina, SMS) | Saara on – – kaksosista se, joka hoitaa puhumisen. (l) | Tutu saapui Ruandaan naapurimaa Burundista, missä on samanlainen heimotilanne kuin Ruandassa. (l) | Suomalaisten oli määrä jatkaa Irakin ja Turkin rajalle, jonne saattueen odotetaan saapuvan keskiviikkona. (l) | – – hän on viitannut asiakirjoihin, jollaisia ei ole koskaan ollut olemassa. (l)

(b)

Helsingin laadukkaat ravintolat ovat tulvillaan hänenkaltaisiaan, jotka säihkyvät – –. (l) | Laivalla sai polttaa vapaasti, mikä aiheutti vaivoja allergisille joita mekin vaimoni kanssa olemme. (l) | Se [kirjekuori] oli sellainen, jollaista Irja sanoi paskanruskeaksi – –. (k)

(c)

– – jätteet lajitellaan jo siellä, missä ne syntyvät – –. (l) | Koulua käydään pääosin kotona, johon koulusta on tv- ja tietokoneyhteys. (l)

(d)

Hänestä tuli tohtori, tutkija, ohjaaja, kirjailija, dosentti ja maan tunnetuin kihlattu, mikä poikkeaa huikeasti suomalaisen miehen mittapuusta. (l) | Rauhan jälkeen Kanadaan muutti englantilaisia noin 20 000, jonka takia Kanada jaettiin kahdeksi itsehallinnolliseksi provinssiksi – –. (l)

Puhutussa kielessä relatiivilause voi tietyin ehdoin olla myös ku(n)-alkuinen:

(e)

se ei o ensimmäinen sikari ku siitä kourasta palaa (p)

Temporaalismerkityksisten substantiivien relatiivisina lausemääritteinä käytetään paitsi jolloin- ja milloin‑, myös kun-lauseita (» § 1124).

(f)

– – mies esitti uhkauksiaan viikonloppuiltaisin, jolloin väkeä on vain vähän paikalla. (l) | – – raskaus on ainoita ajankohtia milloin diabeettinen silmänpohjasairaus voi edetä nopeasti. (a) | nyt on semmonen päivä ku vois lähtee jonnekkii (p)

Vaikka relatiivilause määrittää yleensä nominia, se esiintyy myös itsenäisenä ilman pääsanaa toimien subjektina, objektina, adverbiaalina tai predikatiivina. Monet itsenäisen relatiivilauseen esiintymäyhteydet ovat varsin kiteytyneitä (» § 1169 – 1171).

(g)

Kenellä on paras valmennusjärjestelmä, menestyy. (l) | Joka jää nyt kotiin, on vaarassa jämähtää sinne lopuksi ikää. (l) | Kojo tanssii missä haluaa. (l) | Nyt siitä ei kannata haaveilla, kun terveys on mitä on. (l)

Huom. Relatiivilauseen tapaisesti käytetään joskus koskien-sanan sisältävää adpositiorakennetta: – – Setälä on lähettänyt kirjeen koskien sivujen 62–63 taulukkoa sisävesien suurimmista saarista (l) ’joka koskee’.